Vain puolet oikeutetuista hakee toimeentulotukea

Tukea nostavien osuus vaihtelee tuntuvasti kunnittain, mikä voi johtua sekä asukkaiden erilaisuudesta että kukkaronnyörien tiukkuuden eroista.

Toimeentulotuki jakaantuu kolmeen osaan

-Perusosa on yksin asuvalla 480,20 euroa kuukaudessa. Sillä on maksettava muun muassa ruoka, vaatteet, liikkuminen, median käyttö ja harrastukset.

-Täydentävää toimeentulotukea voi saada esimerkiksi lasten päivähoitomenoihin, lasten harrastuksiin ja pitkäaikaissairauksien hoitoon.

-Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on kuntien harkinnassa. Sillä pyritään ehkäisemään esimerkiksi ylivelkaantuneiden syrjäytymistä.

 

Siirto Kelaan saa kannatusta

Perustoimeentulotuen siirtäminen kunnilta Kelalle saa laajaa kannatusta Kelasta, kunnilta ja kuntalaisilta. Siirron uskottaisiin lisäävän kansalaisten yhdenvertaisuutta ja etuuksien käyttöä. Halu muutokseen käy ilmi uusimmasta sosiaalibarometrista ja Kelan Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.

Toimeentulotuen saajia on erityisen paljon pääkaupunkiseudulla, mikä liittynee asumisen kalleuteen. Johtaja Kari Ilmonen sosiaali- ja terveysministeriöstä katsoo, ettei kuntia voi erotella tuen jakajina hyviksiin ja pahiksiin. 

-Alueet ovat niin erilaisia muun muassa työttömyyden osalta, ettei voida suoraan sanoa, että joku kunta olisi tukien jakajana hyvä ja toinen huono.

Sosiaalibarometriin vastanneista Kelan toimistojen johtajista melkein kaikki kannattivat toimeentulotuen perusosan siirtämistä Kelan hoidettavaksi. Kuntien sosiaalihuollon johtajista muutosta kannatti noin kaksi kolmesta.

Taloustutkimuksen kyselyssä kaksi kolmesta kansalaisesta kannatti siirtoa.

Ministeri pehmeni idealle

Ilmonen johtaa ministeriön työryhmää, joka pohtii millaisia vaikutuksia tulee, jos toimeentulotukiasioiden laskenta ja maksatus siirtyisi Kelalle. 

Vuosikymmeniä pyöritelty idea nousi viimeksi esiin hallituksen rakennepaketissa, jossa pohdittiin kuntien tehtävien karsimista.

Työryhmän työn on tarkoitus valmistua lähiviikkoina. Ilmosen mukaan toimeentulotuen siirtäminen Kelalle ei olisi millään muotoa yksinkertainen asia.

-Koko järjestelmä perustuu siihen, että tukea on mietittävä yksilökohtaisesti. On vaikea löytää laskennallista perusmallia, joka vain jysähtäisi päälle. Jos tuen myöntäminen olisi tiukasti normitettu koko maassa, hukkuisi yhdenlainen joustavuus.

Uudistus säästäisi kymmeniä miljoonia

Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestössä (Soste) uskotaan, että uudistus säästäisi hallintokuluja kymmenillä miljoonilla euroilla. Myös peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) kertoi torstaina alkaneensa kallistua muutoksen kannalle.

-Olen ollut aiemmin tiukastikin sillä kannalla, ettei siirtoa pitäisi tehdä. Uuden tiedon valossa olen joutunut arvioimaan kantaani uudelleen, Huovinen sanoi.

Huovisen yllätti esimerkiksi tieto siitä, kuinka paljon aikaa sosiaalityöntekijöiltä kuluu asiakkaiden tietojen etsimiseen Kelan järjestelmistä.

Tarjolla usein vain rahaa 

Toimeentulotuen myöntämistä kunnissa perustellaan yleisesti sillä, että rahan antaminen kytkeytyy näin muuhun sosiaalityöhön. Monissa kunnissa näin ei kuitenkaan käy. On kuntia, joissa lähes kaikki toimeentulotukiasiat käsitellään kirjallisesti ilman sosiaalityöntekijän ja asiakkaan tapaamista. Toisaalta joissain kunnissa pelkästään kirjallisesti ei asioi kukaan. 

Sosiaalityöntekijän puheille ohjataan usein esimerkiksi nuoria ja lapsiperheitä. Sosiaalibarometrissä johtajat arvelivat, että vaille tarvitsemaansa sosiaaliapua jää muun muassa mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiviä.

Sosiaalibarometrin kyselyyn vastasi yhteensä vajaat 200 johtajaa, ja Taloustutkimuksella teetettyyn kyselyyn noin tuhat kansalaista.