Tuloksena voi olla vielä monimutkaisempi hakurumba. THL:n mukaan hakemisen monimutkaisuus voi toisaalta hillitä tukikustannusten kasvua alueilla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kiinnittää huomiota siihen, että jos perustoimeentulotukea alennetaan, yhä useampi voisi todennäköisesti saada täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea hyvinvointialueilta. Perustoimeentulotuen myöntämisestä vastaa Kela.
– Perusosan alentaminen erityisesti pitkäaikaisesti ohjannee ihmiset hakemaan täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea hyvinvointialueilta, toteaa THL lausunnossaan hallituksen esitysluonnoksesta toimeentulotuen kiristyksistä.
Toimeentulotuen perusosaa ehdotetaan leikattavaksi jonkin verran 18 vuotta täyttäneiltä, ja sanktioita kovennettaisiin. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosaa voitaisiin leikata puolella, jos hakija ei ilmoittautuisi kehotuksesta huolimatta työttömäksi kokoaikatyön hakijaksi tai hakisi ensisijaisia etuuksia kuukauden aikana.
Tällä hetkellä toimeentulotuen perusosa yksin asuvalle on alle 600 euroa kuukaudessa.
Lue myös: Kielteinen päätös tukihakemukseen voi ajaa itsemurhan partaalle, kertoo selvitys
Myös monet hyvinvointialueet katsovat, että uudistus voisi aiheuttaa siirtymistä perustoimeentulotuesta täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen puolelle.
THL:n mukaan hyvinvointialueelta saatavan toimeentulotuen hakuprosessi on kuitenkin vielä perustoimeentulotukeakin monimutkaisempaa. Tämä voisi hillitä hyvinvointialueiden tukikustannusten kasvua, mutta vastaavasti tukea tarvitsevat saattavat jäädä ilman sitä.
Hallituksen tavoitteena on säästää 74 miljoonaa euroa toimeentulotuen vuotuisista menoista.
Kela ennakoi oikaisuvaateita
Kela arvioi, että toimeentulotuen perusosan alennukset osuisivat niihin yhteiskunnan heikompiosaisiin, jotka eivät suoriudu velvoitteistaan.
– Uudistuksen yhteydessä asiakkaan velvollisuuksia lisätään merkittävästi ja velvoitteiden laiminlyönnin seuraukset ovat aikaisempaa suurempia, sanoo etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen Kelan tiedotteessa.
Perusosan alentamista pitäisi kuitenkin harkita tapauskohtaisesti niin, ettei tuen alentaminen vaaranna välttämätöntä toimeentuloa, joka tarvitaan ihmisarvoiseen elämään. Tämän myötä Kelan työmäärä lisääntyisi Valkosen mukaan huomattavasti. Kelassa on arvioitu, että esimerkiksi perusosan alentamisharkintojen määrä kasvaisi nykyisestä noin 42 000:sta lähes 160 000 harkintaan vuodessa.
– Tarvittavat resurssit on turvattava, jotta pystymme hoitamaan tehtävän. Odotamme myös, että päätösten tekemisen haastavuus ja oikaisuvaatimusten määrä kasvavat.
Lue myös: Hallituksen leikkaustoimet ovat Kelan uudenpääjohtajan mukaan kohtuullisia
Kela toivoo, että lain perusteluissa avattaisiin, mitä tapauskohtaisessa harkinnassa pitää ottaa huomioon.
– Joudumme Kelassa tämän joka tapauksessa ohjeistamaan, Valkonen sanoo.
Osa sairaista putoaa väliin
Yksi ryhmä, jolle esitetyt muutokset voisivat aiheuttaa ongelmia, ovat ne toimeentulotuen varassa elävät, joilla on lääkärin lausunto työkyvyttömyydestä, mutta jotka eivät täytä työttömyysturvalain mukaista työkyvyttömyyden määritelmää.
– Kaikki työkyvyttömyys ei täytä työttömyysturvalain määritelmää, mutta on silti todenmukaista. Niin kutsuttujen tosiasiassa työkyvyttömien työttömien asemaa pitäisi pyrkiä helpottamaan, ei vaikeuttaa entisestään, toteaa sote-alan järjestöjä edustava Soste lausunnossaan.
Sen mielestä diagnoosien lisäksi tulisi tarkastella tosiasiallista toimintakyvyn alenemaa.