Vain kourallinen ihmisiä on nähnyt kongolaisen, erikoisen nisäkkään – lähes myyttisen maineen saanut okapi on kärsinyt maan mukana vuosikymmenien ajan

Sademetsien merkitys ilmastonmuutoksen hidastamisessa oletettua suurempi 1:39
Videolla uutisjuttu sademetsien vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Niiden vaikutus on tutkijoiden mukaan oletettua suurempi.

Hieman päiväntasaajan yläpuolella, yhdessä Afrikan monimuotoisimmista paikoista elää melkeinpä myyttinen nisäkäs, jonka vain muutamat ihmiset ovat nähneet.

Raidallista okapia kuvaillaan usein puoliksi seepraksi, puoliksi kirahviksi. Se on niin harvinainen, ettei länsimaissa edes tiedetty siitä ennen 1900-lukua.

Länsimaissa okapia ei tunneta, mutta Kongon demokraatisessa tasavallassa se komeilee savukeaskien ja juomapullojen kyljessä. Se on maalle kuin panda Kiinalle tai kenguru Australialle.

Vuosikymmenien diktaattorien vallan ajan valtio ei ole onnistunut huolehtimaan luonnostaan. Okapit ovat vähentyneet puolella 1995 vuoden jälkeen.

Nyt jäljellä on enää 10 000 yksilöä.

Suojelualue okapeille

Kolmekymmentä vuotta sitten amerikkalainen tiedemies John Lukas otti elämäntehtäväkseen suojella tätä harvinaista nisäkästä perustamalla Okapi Wildlife Reserven Kongon itäosaan.

Alue on noin kansallispuisto Yellowstonen kokoinen, mutta muuta yhteistä luonnonpuistoilla ei ole. Tämä okapien rauhoitusalue on yksi maailman vaarallisimmista paikoista.

Aseistettu armeija vahtii teitä, laittomat kulta- ja timanttikaivokset kukoistavat ja norsuluun salametsästäjiä on joka puolella. Alueella riehuu myös ebola.

Lukas saapui maahaan 1980-luvulla, jolloin maa oli hyvin erilainen kuin nyt.

Lukaksen mukaan diktaattori Mobutu Sese Sekon hallinnan aikaan elämä oli kuitenkin suhteellisen tasaista. Belgiasta itsenäistymisen jälkeen ilmassa oli toivoa.

– Mobutun aikaan kaikki tunsivat olonsa turvalliseksi, Lukas muistelee.

Erikoinen otus

Floridalainen Lukas oli johtanut safareja Afrikassa vuosia. Hän oli nähnyt erikoisen nisäkkään Amerikan eläintarhoissa, mutta halusi tutkia sitä myös luonnossa.

Noin hevosen kokoinen okapi on sukua kirahveille. Okapi pystyy nuolemaan omaa kaulaansa lähes puolimetrisellä kielellään ja sen turkki on samettinen. Yleensä vastasyntyneet eläimet ulostavat 12 tunnin kuluttua syntymästä, mutta okapi pidättää ensimmäistä ulostettaan 60 päivää, jotteivat leopardit haistaisi niitä.

Vuonna 1987 Lukas saapui Epuluun. 1980-luvulla Kongon tasavallalla oli aktiivinen ympäristöministeriö, joka halusi suojella maan luonnonvaroja. Lukasin ryhmä työskenteli ministeriön kanssa suojellakseen okapia.

– Tehtävämme oli saada Epulu tunnetuksi okapista ja antaa ihmisten nähdä tämä eläin.

Kaikki tietävät mikä okapi on, mutta suurin osa ei ole koskaan nähnyt sitä.

 Lukasin ryhmään liittyi kongolainen luonnonsuojelija Jean N’lamba, sveitsiläinen eläintieteilijä Karl Ruf ja hänen vaimonsa Rosmarie Ruf. Tuohon aikaan okapi ei ollut vielä uhanalainen.

Lukasin ryhmä onnistui ottamaan okapeja kiinni suojelualueella ja sai ne lisääntymään. Syntyi kolme vasaa, jotka lähetettiin ympäri maailmaa. Suurin osa eläintarhojen okapeista nykyään on näiden kolmen jälkeläisiä.

Länsimaissa kuultiin okapista ensimmäistä kertaa, kun Walesilainen toimittaja Henry Morton Stanley pohti omituista afrikkalaista aasia kirjassaan.

Salametsästäjiä yhä enemmän

Vuonna 2003 Karl Ruf, N’lamba ja okapien tutkija Kambale Saambile kuolivat autokolarissa.

– Menetimme kolme parasta tutkijaamme, kaikki kerralla, Lukas kertoo.

Karl Ruffin vaimo Rosmarie päätti jatkaa aviomiehensä työtä, vaikka Kongon tilanne huononi entisestään. Maassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, mutta viimeisin väestönlaskenta oli vuonna 1986. Ruffin mukaan ihmiset alkoivat muuttaa okapien suojelualueelle viljelemään maata, mikä oli huonoksi okapeille.

Valtio palkkasi metsänvartijoita suojelemaan aluetta. Jean Paul Monga on ollut metsänvartijana vuodesta 2001.

Hänen mukaansa kymmenen vuotta sitten vartijat saattoivat löytää 3-5 hengen salametsästäjäryhmiä. Nykyään ryhmät ovat 30-40 henkilön suuruisia.

– He ovat päättäväisiä. He haluavat norsunluuta ja jos heihin törmää, he ampuvat.

Kabila valtaan

1997 Mobutu Sese Seko sai syöpähoitoa Euroopassa, jolloin Laurent Kabila otti maan valtaansa. Kabila käytti Ruandalaisia sotilaita kaapatakseen vallan. Kabila antoi sotilaille tyhjiä lupauksia ja myöhemmin konflikti kärjistyi ja alkoi niin kutsuttu "Afrikan ensimmäinen maailmansota".

Kabila ammuttiin sodan keskivaiheilla, jolloin hänen poikansa Joseph Kabila nousi valtaan. Sota loppui 2003 ja maa oli kurjassa kunnossa.

Joulukuun 30. päivänä viime vuonna Kongon tasavallassa oli äänestys. Kabila pystyttiin viimeinkin syrjäyttämään. Vaalit oli määrä järjestää 2016, mutta niitä siirretiin kahdella vuodella.

Lukas ja Ruf odottelivat vaalien tuloksia Floridassa ja Sveitsissä. Lopputulos oli vääristynyt.

Martin Faylul voitti, mutta vastapuolen edustaja Felix Tshisekedi julistettiin voittajaksi vaalituloksen manipulointisyytösten takia.

– Kabila on erittäin fiksu ja hän haluaa pyrkiä uudelleen 2023 ja siihen asti hän haluaa pitää puoleen hallinnassa, Lukas sanoo.

Liian vaarallinen alue turistibisnekselle

Naapurimaa Ruanda tekee bisnestä gorilloilla. Vaellus gorillojen kanssa maksaa 1500 dollaria. Kongossa on myös gorilloja ihan okapien suojelualueen lähellä. Kaksi brittituristia kuitenkin kidnapattiin alueella viime vuonna ja aluetta pidetään liian vaarallisena turisteille.

– Pari turistia kulkee silloin tällöin läpi. En tiedä ovatko he urheita vai tyhmiä, Lukas miettii.

Vuonna 2012 aseistautuneet kapinalliset hyökkäsivät suojelualueelle Epulun asemalle ja kaikki 14 siellä kasvatettua okapia kuolivat. 100 ihmistä kidnapattiin.

Lukas suunnittelee laajentavansa projektiaan Maikon kansallispuistoon, jossa on antilooppeja, gorilloja ja okapeja.

– Minulla ei ole paljon aikaa jäljellä. Haluan tehdä kaikkeni muuttaakseni asioita.

 

Lue myös:

    Uusimmat