Avantouinnin terveysvaikutuksista on puhuttu pitkään. Nyt Suomessa selvitetään, voisiko kylmään veteen pulahtamisesta olla osaltaan apua mielenterveysjonojen purkamisessa.
Äkkiseltään ajattelisi, että jääkylmässä vedessä uiminen olisi puistattava kokemus, mutta Viiden jälkeen -ohjelmassa vierailleet psykoterapeutit vannovat, että harrastukseen voi jäädä koukkuun.
Itsekin avantouintia harrastavat Miia Lehtonen ja Riikka Airo kertovat, että tutkimuksissa avantouinnin on huomattu lisäävän mielihyvähormonien ja vähentävän stressihormonien erittymistä. Harrastus voi virkistää mieltä, parantaa unta ja tuoda pystyvyyden tunnetta.
Avantouinti on yhdistetty lisäksi verenkierron paranemiseen, verenpaineen alenemiseen, kipujen vähenemiseen, ruskean rasvan lisääntymiseen ja urheilusuorituksesta palautumiseen. Hyötyjä alkaa psykoterapeuttien mukaan syntyä, kun avannossa käy kolmisen kertaa viikossa.
Lista on niin vaikuttava, että Lehtonen ja Airo aikovat nyt selvittää, voisiko avantouinti olla laajemminkin osana mielenterveyden hoitoa ja psykoterapiaprosessia. Tutkimukseen osallistuu ryhmä nuoria aikuisia, joilla on erinäisiä psyykkisiä haasteita, kuten masennusta ja ahdistusta.
Ikäryhmä on tarkoituksenmukainen, sillä erityisesti nuorten mielenterveyspalveluihin on pitkät jonot ja apua on vaikea saada.
– Ajatuksena on, voisiko talviuinnista tulla hyvinvoinnin lähde ryhmän myötä, Airo sanoo.
Lue myös: Jos Helsingissä mielii suosittuihin avantoihin uimaan, voi joutua odottamaan vuosia: Talviuinnin suosio räjähti 10 vuodessa
Konkareiden vinkit avantouinnin aloittamiseen
Miten sinne avantoon sitten kannattaa mennä?
11 vuotta avantouintia harrastaneet Suvi ja Olli Jaatinen suosittelevat ottamaan hieman lämpöä alle ennen kylmään veteen astumista. Mikäli lämmintä saunaa tai koppia ei ole lähettyvillä, ajaa pieni lenkki saman asian. Päähän vedetty pipo, käsineet sekä avantokengät tarjoavat nekin lämmön rahtusen.
Avantoon kannattaa mennä rauhallisesti, tasaisesti hengittäen ja takaperin, Jaatisen suosittelevat.
– Takaperin sen takia, että kylmä vesi saattaa äkkiseltään yllättää hengitystiet, Suvi Jaatinen sanoo.
Portaat voivat olla liukkaat, joten rynnistäminen ei siitäkään syystä kannata. Avantoon päästyä kylmässä vedessä voi viipyä niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Jaatisen tähtäävät minuuttiin per veden lämpötila – haastatteluhetkellä 6–7-asteisessa vedessä aviopari viettäisi siis 6–7 minuuttia.
Katso alla olevalta videolta, miten toimittaja reagoi avantountiin. Juttu jatkuu videon alla.
2:17
Hyisen pulahduksen jälkeen olo on Jaatisten mukaan kokonaisvaltaisesti parempi. Harrastus on auttanut esimerkiksi väsymykseen, voimattomuuteen ja työstressiin.
– Mä nukun paremmin, nukahdan paremmin ja yöuni on paljon syvempää ja herään pirteämpänä, Olli Jaatinen luettelee.
– Mä huomaan, että kausiflunssat ja niiskuttaminen on jäänyt tämän 11 vuoden aikaa aika vähäiselle, eli olen vähemmän kipeä. Ja tässä on tosi ihanaa myös se sosiaalisuus, että näkee tosi paljon ystäviä saunalla tai kopilla, Suvi Jaatinen lisää.
Yhteisöllisyys on paitsi tärkeää mielen hyvinvoinnille myös turvallisuuden kannalta. Pimeään avantoon ei koskaan kannata mennä yksin vaan ottaa aina kaveri mukaan, vaikka tämä ei uisikaa. Vilukissaa voi houkutella mukaan vetoamalla päätöksen jälkeiseen mielihyvään. Kaikille avantouinti ei kuitenkaan sovi eikä veteen pidä pakottaa.
– Päätös pitää tehdä, että sinne mennään. Ja kun tietää, että seuraa hyvä olo, kyllä se on sen arvoista, Olli Jaatinen rohkaisee.
Pulahduksen jälkeen on mukava jäädä nautiskelemaan hyvästä olosta termokseen varatun kuuman juoman äärellä lämpimään vaatetuksen alla.
Katso myös: Lare otti luistellen vauhtia ja liukui avantoon hylkeen lailla Lahdessa – katso tempauksesta kuvattu video alta.
0:16