Yhä useampi kotitalous valitsee tänä päivänä omakotitalonsa lämmitysjärjestelmäksi maalämmön. Maalämpöjärjestelmä asennetaan uudisrakennusten lisäksi myös vanhojen lämmitysjärjestelmien tilalle. Maalämmön asentaminen on kallista, pientaloissa hinnat ovat toistakymmentä tuhatta euroa ja kerrostaloissa jopa 100 000 euroa.
Halvalla saa huonoa
Ensimmäiset maalämpötalot rakennettiin Suomessa jo 70-luvulla. Maaperän hyödyntäminen asuinrakennusten lämmitysmuotona on keksintönä kuitenkin peräisin jo vuodelta 1853, jolloin brittiläinen fyysikko ja keksijä William Thomson hahmotteli ensimmäisen maalämpöpumpun.
Maalämpöä on yleisesti ottaen pidetty takuuvarmana ja pitkäikäisenä lämmitysmuotona, mutta siihenkin sisältyy riskejä. Pahimmassa tapauksessa maaperä voi kylmentyä niin, että siitä saadaan lämpöä vasta maaperän elvyttyä.
Lämpökaivot hyödyntävät kallioperään valmiiksi varastoitunutta lämpöä, jonka varassa lämpöpumput toimivat tehokkaasti mitoituksesta riippuen esimerkiksi 30 tai 50 vuotta. Koska kaivoja on rakennettu Suomessa jo useiden vuosikymmenien ajan, alkavat ensimmäiset pumput olla jo käyttöikänsä lopussa.
Suomen kaivonporausurakoitsijat ry:n toiminnanjohtaja Asmo Huusko kertoo, että vuosikymmenten aikana kylmenneet kaivot ovat osaltaan myös suunnitteluvirheen ja kustannussäästöjen tulosta.
– Hintakilpailu varsinkin pienkohteissa oli aikoinaan tiukkaa ja maalämpöjärjestelmiä myytiin myös porausmetreistä tietoisestikin tinkien. Jos kaivo ei ole riittävän syvä, ovat korjaustoimenpiteiden kustannukset aina suuremmat, kuin jos suunnittelupöydällä ei olisi tehty virheitä.
– Näissä kohteissa korjaustoimenpiteet ovat sitten olleet vaihtelevia, eli porataan toinen kaivo rinnalle, lisätty ilmalämpöpumppu tai sitten tyydytään huonompaan hyötysuhteeseen eli sähköä menee suunniteltua enemmän, Huusko kertoo