Terrori-iskut hoputtivat uudistusta: Tulevaisuudessa vaaratilanteista varoitetaan suoraan älypuhelimiin

Viime joulukuussa hyväksytty direktiivi edellyttää, että kesään 2022 mennessä kaikissa EU-maissa on käytössä älypuhelimiin perustuva kattava vaaratiedotusjärjestelmä. Uudistukseen hoputtivat muun muassa terrori-iskut Euroopan maissa.

Vaaratiedotteita radiossa ja televisiossa ei ole tarkoitus lopettaa, vaan uudet varoituskanavat tulisivat niiden rinnalle.

– Televisio ja radio ovat edelleen yksi tehokkaimmista ja nopeimmista tavoista saada tieto leviämään, sanoo pelastusneuvos Janne Koivukoski sisäministeriöstä.

Viranomainen voi antaa vaaratiedotteen tilanteessa, jossa väestölle aiheutuu välitön hengenvaara tai omaisuudelle merkittävä vaara.

Kaksi vaihtoehtoa

Ensi syksynä pitäisi olla selvillä, millaiseen tekniikkaan perustuvaa mallia Suomessa lähdetään toteuttamaan, kertoo erityisasiantuntija Antti-Jussi Lankinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Direktiivissä yhtenä vaihtoehtona on, että varoitukset tulisivat teleyritysten kautta älypuhelimiin, joko perinteisinä tekstiviesteinä tai CB-tekniikkaa hyödyntämällä. Esimerkiksi Hollannin NL-Alert-järjestelmä perustuu CB-tekniikkaan, jossa viestit tulevat push-tyyppisinä tiettyjen tukiasemien alueella oleville.

Toisessa vaihtoehdossa varoitus tulisi puhelimeen sovelluksen kautta. Lankisen mukaan Suomi ajoi tätä vaihtoehtoa mukaan direktiiviin, jotta järjestelmästä tulisi teknologialtaan neutraalimpi. Kukaanhan ei tiedä, kuinka kauan esimerkiksi tekstiviestejä vielä käytetään.

Kakkosvaihtoehto edellyttää kansalaiselta aktiivisuutta, sillä sovellus on ladattava itse. Lankisen mukaan meillä on tästä hyviä kokemuksia: esimerkiksi hätäkeskuslaitoksen 112-sovellusta on ladattu runsaasti, ja se välittää vaaratiedotteita vapaaehtoiselta pohjalta jo nyt.

– Jos jossain EU-jäsenmaissa voisi olla edellytyksiä edistää sovellusvetoisuutta, niin Suomi olisi kyllä yksi niistä.

Lähtökohta on, että kansalaisille ei koidu varoituksista kustannuksia.

Savua ja karhuja

Direktiivissä ei juuri määritellä, millaisissa tilanteissa kansalaisia on varoitettava, vaan tämä on jätetty kussakin maassa arvioitavaksi.

Suomessa tutuimpia ovat vaaratiedotteet, joissa varoitetaan tulipalosta leviävästä sankasta savusta tai asutusalueen liepeillä liikkuvasta karhusta.

Lankisen mukaan Suomessa ei ole vielä keskusteltu siitä, muutetaanko samalla vaaratiedotteiden lähettämisen kynnystä. Yksi asia on selvä: luotettavuudesta halutaan pitää kiinni.

– Kukaan ei toivo hätiköityjä tai vääräsisältöisiä vaaratiedotteita.

Nopean tiedonsaannin tarpeeseen on yritetty vastata muun muassa sillä, että esimerkiksi poliisi kertoo nykyään Twitterissä tapahtumista ripeästi ja matalalla kynnyksellä.

Viranomaiset joutuvat miettimään myös kansalaisten yhdenvertaisuutta.

– Olen jo saanut kansalaiskirjeitä, joissa valitetaan, että onko Suomesta tullut sellainen maa, jossa turvallisuutta tarjotaan vain rikkaille, joilla on varaa ostaa älypuhelimia, sanoo Koivukoski.

Tilastokeskuksen joulukuisen tilaston mukaan 80 prosentilla suomalaisista on älypuhelin. Opiskelijoista ja työllisistä älypuhelin on liki kaikilla, eläkeläisistä puolella. 

9.4. klo 10.37: Juttua päivitetty kauttaaltaan.