Vaarallinen taigapunkki vakiintunut Suomeen – punkkeja luultua enemmän

Esimerkiksi Pohjanmaan rannikon puutiaisista puolet on taigapunkkeja eli Siperian puutiaisia. Turun yliopiston puutiaistutkimuksen muukaan taigapunkki elää monin paikoin rinnan yleisen puutiaisen kanssa.

Esiintymiä on varsinkin Pohjanlahden rannikolla, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Savossa ja Kainuussa.

Punkkien levinneisyyttä on tutkittu yleisön avulla. Tutkijat pyysivät huhtikuussa ihmisiä lähettämään Turun yliopiston eläinmuseoon löytämiään puutiaisia. Lähetyksiä on nyt tullut yli 3500. Vasta osa puutiaisista on ehditty määrittämään.

Ensimmäiset havainnot taigapunkista Suomessa ovat 2000-luvulta. Se on levinnyt maahan idästä, jossa sitä on Venäjän Karjalasta löydetty jo 1950-luvulla.

Taigapunkki ja tavallinen puutiainen ovat hyvin läheiset lajit, ne voivat jopa lisääntyä keskenään. Tutkimuksen vetäjä Ritva Penttinen muistuttaa, että vain hyvin pieni osa puutiaisista kantaa puutiaisaivokuumetta. Alueilla, jossa virusta esiintyy, kantavuudeksi on arvioitu yksi prosentti. Molemmat lajit voivat kantaa myös borrelioosia aiheuttavia bakteereja.

– Taigapunkin vakiintuminen Suomeen ei ole oleellisesti muuttanut puutiaisten merkitystä vakavien tautien aiheuttajana. Riski sairastua puutiaisaivokuumeeseen on edelleen hyvin pieni, mutta puutiaisten runsastuminen näkyy borrelioosiin sairastuneiden määrässä.

Penttinen korostaa, että on tärkeää suhtautua järkevästi molempiin puutiaislajeihin, vaikka taigapunkki on kevään aikana saanut paljon huomiota.

– Maastossa liikkumista ei pidä pelätä, mutta punkkisyyni on tärkeä toimenpide sekä ihmisille että lemmikeille ulkoilun jälkeen. Tietyillä riskialueilla lomaileville tai asuville suositellaan myös rokotetta puutiaisaivokuumetta vastaan. 

Tutkijat ottavat puutiaislähetyksiä vastaan syyskuun loppuun saakka.