Kuka toivottaisi "Jumalan siunausta", kuka sallisi eutanasian? Pitäisikö Ahvenanmaan demilitarisaatio purkaa? Entä pitäisikö Suomen tunnustaa Palestiinan valtio?
MTV Uutiset kokosi tähän artikkeliin presidenttiehdokkaiden vaalikonevastauksia. MTV Uutisten vaalikoneessa presidenttiehdokkaille esitettiin yhteensä 40 tiukkaa väittämää ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, arvoista sekä presidentin roolista ja valtaoikeuksista.
Tee MTV:n vaalikone tästä: Löydä juuri sinulle oikea ehdokasMTV Uutiset kokosi yhteen vaalien tärkeät tärpit ja päivämäärät! |
Vaalikoneeseen ovat vastanneet kaikki yhdeksän ehdokasta, Mika Aaltola (valitsijayhdistys), Li Andersson (vas.), Sari Essayah (kd.), Pekka Haavisto (valitsijayhdistys), Jussi Halla-aho (ps.), Harry Harkimo (liik.), Olli Rehn (valitsijayhdistys), Alexander Stubb (kok.), ja Jutta Urpilainen (sd.).
Ehdokkaita jakoivat ydinaseet ja Nato-tukikohta
Ehdokkaiden mielipiteitä jakoivat muun muassa ydinaseet ja Nato-tukikohta.
Ydinaseiden tuominen Suomen maaperälle Nato-jäsenyyden myötä on epätodennäköistä, mutta mahdollista.
Tasavallan presidentillä on paljon vaikutusvaltaa siihen, miten Suomi suhtautuisi tilanteeseen, jossa Nato haluaisi ydinaseita Suomeen syystä tai toisesta sijoittaa.
Presidenttiehdokkaista ainoastaan Stubb ja Halla-aho olivat jokseenkin samaa mieltä siitä, voisiko Suomi harkita ydinaseiden ottamista maaperälleen. Muut vastustivat.
Lue myös: Päätoimittajan kommentti: Gallup-tyhjiö täyttyi – kahdelle ehdokkaalle helpotusta, kahdelle toivoa ja yhdelle epätoivoa
MT-presidenttikysely: Stubb johdossa, Haavisto toisena
Kysymys pysyvän Nato-tukikohdan perustamisesta Suomeen jakoi ehdokasjoukon tasan kahtia.
Andersson vastusti ajatusta jyrkimmin. Myös Haavisto, Halla-aho ja Urpilainen olivat tukikohta-ajatukselle nihkeitä. Rehn, Essayah, Harkimo ja Aaltola suhtautuivat ajatukseen myönteisesti. Kaikkein eniten tukikohtaa kannatti Stubb.
Mielipiteiden hajontaa selittänee vaihteleva tulkinta kysymyksen sisällöstä. Osa ehdokkaista puhuu perusteluissaan esikuntarakenteista ja osa viittaa pysyvän tukikohdan yleiseen epätodennäköisyyteen.
Lue myös: Kuin herttaisen samanmielinen rippileiri – miten jokaisella presidenttiehdokkaalla menee juuri nyt? Katso MTV:n arvio
Naisten asevelvollisuus saa kannatusta
Enemmistö ehdokkaista kannattaa yleisen asevelvollisuuden ulottamista naisille.
Ainoastaan Stubb ja Essayah vastustivat. Halla-aho ja Urpilainen vastasivat ”en osaa sanoa.”
Ahvenanmaan demilitarisaatio
Ahvenanmaan mahdollinen demilitarisointi olisi suurimmalle osalle ehdokkaista epämieluisaa.
Essayahin mukaan Venäjän oikeus valvoa demilitarisointia ja pitää tarkoitusta varten konsulivirastoa Maarianhaminassa saattaisi olla mahdollista keskeyttää niin sanottuna vastatoimena, jos Suomeen kohdistuisi oikeudenloukkaus.
Haaviston mukaan on välttämätöntä, että mitään ratkaisuja ei tehdä ahvenanmaalaisten ylitse.
Kuka toivottaisi "Jumalan siunausta"?
Yksi vaalikoneen väittämistä kuuluu "On tärkeää, että tasavallan presidentti toivottaa uudenvuodenpuheensa lopuksi Jumalan siunausta".
Täysin samaa mieltä väitteestä olivat Halla-aho, Essayah, Aaltola ja Harkimo. Jokseenkin samaa mieltä olivat Urpilainen, Rehn ja Stubb.
Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Ketä presidenttiehdokkaat pelkäävät?
Andersson oli väitteestä jokseenkin eri mieltä ja Haavisto ei osannut sanoa.
– Mielestäni presidentin on syytä huomioida puheissaan ja kannanotoissaan yhtä lailla kaikki suomalaiset ja Suomessa asuvat, niin eri kirkkokuntiin ja muihin uskontoihin lukeutuvat kuin myös uskonnottomatkin, Andersson sanoo.
– Oma pyrkimykseni uudenvuodenpuheelle olisi, että niin humanisti, agnostikko kuin Jumalaan elämänsä turvaava voisi sen kuultuaan poistua TV:n ääreltä turvallisin mielin. Uudenvuodenpuheissa on varmasti tilaa huomioida sekä uskonnolliset että uskonnottomat maailmankatsomukset, pohtii puolestaan Haavisto.
10:56
Olisiko eutanasia inhimillistä?
Ehdokkailta kysyttiin myös mielipidettä siihen, olisiko eutanasia eli armokuolema, kuolinapu inhimillistä?
Toistaiseksi Suomessa eutanasia ei ole mahdollista ja kysymys jakoi ehdokkaita.
Essayah oli täysin eri mieltä. Rehn sekä Aaltola vastasivat "en osaa sanoa".
– Eutanasian sijaan Suomessa on kehitettävä hyvää saattohoitoa. Ei ole inhimillistä, jos potilas joutuu pyytämään lääkäriltään surmaamistaan, Essayah linjaa.
– Ymmärrykseni eutanasian sallimista kohtaan kasvoi, kun seurasin Vuokko-äitini viimeisiä vaiheita syövän kourissa. Samaan aikaan ymmärrän hyvin sen oikeutetun huolen, mikä esimerkiksi on vammaisjärjestöillä eutanasian väärinkäytöstä. Eutanasialla tulisi olla erittäin vahva säädöspohja ja tarkat rajat, mikäli se laillistettaisiin, Rehn perustelee.
7:19
Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisuus
Venäjän ja Suomen kaksoiskansalaisuus on noussut presidentinvaalienkin aiheeksi Ukrainan sodan myötä. Venäjä pitää kaksoiskansalaisia yksiselitteisesti venäläisinä ja myös hyökkäystä Ukrainaan perusteltiin osin venäläisväestön suojelulla.
Enemmistö presidenttiehdokkaista olisi valmis luopumaan mahdollisuudesta myöntää venäläisille myös Suomen kansalaisuus. Halla-aho, Essayah ja Harkimo olivat täysin sitä mieltä.
Lähes samaa mieltä olivat Stubb, Haavisto, Rehn ja Aaltola. Täysin eri mieltä olivat Andersson ja Urpilainen, jotka eivät nähneet kaksoiskansalaisuudessa ongelmaa tai pitivät vaikeana poistaa oikeus siihen vain yhden maan kansalaisilta.
Lue myös: Kaksoiskansalaisuus pois suomenvenäläisiltä myös takautuvasti? Alexander Stubbilta myönteinen kanta IS:n vaalitentissä
2:11
Pitäisikö Suomen tunnustaa Palestiinan valtio?
Palestiinan valtion perustaminen olisi osa niin sanottua kahden valtion ratkaisua, jota on hahmoteltu ratkaisemaan Israelin ja palestiinalaisten välinen ikuisuuskonflikti Lähi-idässä.
Presidenttiehdokkaista monet olisivat valmiit Palestiinan tunnustamaan. Andersson on tunnustamisesta täysin samaa mieltä. Haavisto, Stubb, Urpilainen ja Harkimo olivat tästä jokseenkin samaa mieltä.
– Ainoa keino turvata rauha ja Israelin turvallisuus on kahden valtion mallin toteuttaminen. Palestiinan valtion laaja kansainvälinen tunnustaminen on ajoitettava hetkeen, jolloin Palestiinalla on tarvittavat valtion rakenteet ja yhteinen hallinto, joka kattaa koko Palestiinalaisalueen, Haavisto toteaa.
– Israelin lisäksi myös Palestiinan kansalla on oikeus olemassaoloonsa ja omaan valtioon. YK:n yleiskokous julisti jo vuonna 1948, että Palestiinaan on luotava sekä arabi- että juutalaisvaltio. Sen sijaan palestiinalaiset kärsivät modernin historian pisimpään jatkuneesta miehityksestä, Andersson sanoo.
Lue kaikki uutiset presidentinvaaleista täältä.
Essayah ja Halla-aho vastustivat Palestiinan valtion tunnustamista tässä vaiheessa. Myös Aaltola oli tunnustamisesta jokseenkin eri mieltä. Rehn vastasi "en osaa sanoa".
– Palestiinalla ei ole itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Olen skeptinen senkin suhteen, onko koko kahden valtion malli realistinen edes pitkällä aikajänteellä, Halla-aho vastaa.
8:40
Kansa kertoi Mika Tommolalle mielipiteensä presidenttiehdokkaista.
– Oslon rauhansopimuksessa Israelin ja palestiinalaishallinnon välillä on sovittu, että asioista sovitaan osapuolten välillä ja osapuolet pidättäytyvät yksipuolisista toimista kuten itsenäisyysjulistuksista. Suomen ei pidä edistää sopimuksen rikkomista, Essayah perustelee.
Onko USA:n presidentillä väliä?
Presidenttiehdokkailta kysyttiin myös siitä, onko Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden kannalta on samantekevää, kuka on Yhdysvaltain presidentti.
Stubb, Halla-aho ja Aaltola olivat jokseenkin samaa mieltä siitä, että Yhdysvaltain presidentin henkilöllisyys on samantekevää.
Tee MTV:n vaalikone tästä: Löydä juuri sinulle oikea ehdokas
– Toki pitää huomioida kenen kanssa ollaan yhteistyössä, mutta Suomen pitää pystyä luomaan hyvät ja toimivat suhteen Yhdysvaltoihin, Aaltola toteaa.
– Riippumatta siitä, kuka Yhdysvaltain presidenttinä kulloinkin on, hänen kanssaan on kyettävä hoitamaan suhteita. Yhdysvallat on Suomen tärkein ja vahvin liittolaismaa, eikä tämä asia ole lyhyen aikavälin vaihteluista riippuvainen, Stubb vastaa.
3:29
Euroopassa monia jännittää se, voidaanko Donald Trump valita presidentiksi Yhdysvalloissa. Trumpin sitoutuminen esimerkiksi Ukrainan tukemiseen ja yhteistyöhön EU:n kanssa on kysymysmerkki.
– Kaikkien demokraattisesti valittujen valtionpäämiesten kanssa tulee tulla toimeen ja tehdä yhteistyötä, mutta tietenkin myös presidentin henkilöllä on väliä. On paljon eroa esimerkiksi sillä, onko presidentti kiinnostunut Euroopasta ja Suomesta vai ei. On viisasta varautua myös Yhdysvaltojen kaltaisten kumppaneiden mahdollisiin kurssinmuutoksiin vaalien jälkeen, Urpilainen pohtii.
5:53
Suomen ja Venäjän suhteet?
Vaalikoneessa presidenttiehdokkailta tiedusteltiin myös kantaa seuraavaan väittämään:
"Länsimaat Suomi mukaan lukien eivät voi parantaa suhteitaan Venäjään niin kauan kuin Vladimir Putin on presidenttinä."
Vastaukset olivat yksimielisiä, sillä valtaosa ehdokkaista ilmoitti olevansa väitteestä vähintään jokseenkin samaa mieltä. Täysin samaa mieltä olivat Stubb ja Essayah.
– Tällä hetkellä on hyvin vaikea nähdä, miten Suomen ja Venäjän suhteet voisivat normalisoitua vielä pitkään aikaan. Putin on osoittanut olevansa valmis rikkomaan kansainvälisen oikeuden kaikkein perustavanlaatuisimpia sääntöjä, Andersson sanoo.
Stubbin mielestä Suomi ja länsimaat voivat alkaa rakentaa suhteita Venäjään vasta, kun Venäjä poistuu Ukrainasta.
Essayah sanoo, että Venäjän kanssa ei voida palata normaaleihin suhteisiin niin pitkään kun Putin on vallassa.
3:32
Urpilaisen mukaan Luottamus Suomen ja Venäjän välillä on Ukrainan sodan myötä menetetty.
– Sen jälkeen, kun sodassa on saavutettu Ukrainan näkökulmasta oikeudenmukainen rauha, on EU:n ja liittolaisten tarkasteltava Venäjä-suhdettaan uudelleen, Urpilainen sanoo.
Rehn sanoo, että Suomen on toimittava Venäjä-suhteissa tiiviissä yhteistyössä muiden EU- ja NATO-maiden kanssa.
– Jos toisaalta EU:n piirissä yhteisesti todettaisiin, että Suomen tasavallan presidentin keskusteluyhteys Venäjään voisi edesauttaa oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan asiaa, sitä olisi luonnollisesti harkittava, Rehn pohtii
Lue myös: Vaalikone: Asiantuntijoilta kolme havaintoa – "Kyllä mahdollisuudet menisivät"
Halla-ahon mielestä on vaikea nähdä länsimaisia poliitikkoja istumassa samaan pöytään Putinin kanssa.
– Putin on etsintäkuulutettu sotarikollinen. On vaikea nähdä länsimaisia poliitikkoja istumassa samaan pöytään hänen kanssaan. Samalla on kuitenkin ymmärrettävä, että Putin ei ole ongelma vaan oire venäläisen yhteiskunnan rakenteellisista ongelmista. Putinin seuraaja ei välttämättä eroa hänestä ainakaan edukseen, Halla-aho sanoo.
10:49