Saksalaisjätti Deutsche Bankiin kohdistuva epäluulo ja Italian pankkien ongelmat ovat lisänneet huolia uuden pankkikriisin puhkeamisesta. Edellisen finanssikriisin virheitä tuskin kuitenkaan enää toistetaan, arvioivat asiantuntijat.
Euroopan unioni on nyt paremmin varautunut, mutta uusien sääntöjen toimivuus käytännössä on kysymysmerkki.
– Sitä on tietysti hirveän vaikea sanoa, onko se riittävän hyvin varautunut. Paremmin varmasti kuin aikaisemmin, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä.
Ongelmapankkeja varten on rakennettu uusi kriisinratkaisumekanismi, joka on ollut voimassa kuluvan vuoden alusta lähtien.
Toisin kuin edellisen kriisin aikana, nyt pääperiaatteena on sijoittajavastuu: pankkien pelastamisesta vastaavat ensisijaisesti niiden omistajat ja velkojat. Valtion ja veronmaksajien kukkarolla käyminen on viimeinen keino.
Italia on etsinyt säännöistä porsaanreikiä ja antanut ymmärtää, että maan pankkeja voitaisiin tukea suoraan julkisin varoin. Italian pankkien velkojissa on paljon tavallisia kotitalouksia, joiden asettaminen eturintamaan lisäisi tyytymättömyyttä ja voisi koitua pääministeri Matteo Renzin kohtaloksi.
Muun muassa Saksa on torjunut jyrkästi säännöistä luistamisen.
"Kaaokseen en jaksa uskoa"
Vihriälä on verrattain luottavainen, että uusista säännöistä pidetään kiinni.
– Mutta ainahan näissä on epävarmuuksia. Monia asioita on juhlallisesti luvattu, mutta sitten kun on tiukka paikka tullut, on ollut vaikea elää sopimuksen mukaan.
Vihriälän mielestä Deutsche Bank ei ole toistaiseksi suuressa vaaravyöhykkeessä.
– Ei voi sulkea tietenkään pois, että siellä tulee isoja tappioita ja se joutuu turvautumaan uudelleenjärjestelyihin, joissa se hankkii lisää pääomaa tavalla tai toisella. Mutta että se johtaisi kaaokseen, siihen en jaksa uskoa.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvelee, että pankkisektorilla sääntöjen noudattaminen voi olla helpompaa kuin valtioita koskevien sääntöjen kohdalla.
– Tietenkin mitä suuremmasta pankista on kysymys, sitä vaikeampaa se on.
Valtioita koskevien taloussääntöjen uskottavuus on pahasti rapissut. Eurokriisin aikana luotiin uusia työkaluja budjettivajeiden ja velkaantumisen seurantaan, mutta käytännössä niitä ei ole pantu toimeen.
Ranska on saanut toistuvasti lisäaikaa alijäämiensä korjaamiseen, ja viime kesänä Espanja ja Portugali välttivät ilmeiseltä näyttäneen sakkorangaistuksen.
– Suomalaisesta näkökulmasta ei pitäisi luottaa siihen, että mitkään näistä tällä tavalla asetetuista säännöistä viime kädessä pitävät, Murto sanoo.