Sukupuolten välinen tasa-arvo Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johdossa ei ole edennyt samaan tahtiin kuin muissa Pohjoismaissa, kertoo Uutissuomalainen.
Uutissuomalainen selvitti kirkon johdon ja piispan paikkojen jakautumista Norjassa, Tanskassa, Ruotsissa, Islannissa sekä lisäksi Virossa.
Eri maiden järjestelmät poikkeavat toisistaan jonkin verran. Kaikissa maissa ei esimerkiksi valita erikseen arkkipiispaa.
Norjassa ja Tanskassa piispojen paikat jakautuvat tasan miesten ja naisten välillä. Norjassa ei ole arkkipiispaa, mutta niin sanottu johtava piispa Norjassa on nainen. Ruotsissa yhteensä 14 piispasta viisi on naisia. Lisäksi Islannin ainoa piispa on nainen.
Viron tilanne muistuttaa Uutissuomalaisen mukaan Suomea. Virossa sekä arkkipiispa että neljä piispaa ovat kaikki miehiä.
Tällä hetkellä Suomen kymmenestä piispasta kaikki ovat miehiä. Vuonna 2010 Irja Askolasta tuli Suomen ensimmäinen naispiispa.
Suomessa valitaan ensi keväänä uusi arkkipiispa. Viidestä ehdokkaasta yksi on nainen.
Uutissuomalaisen mukaan papeista noin 45 prosenttia on Suomessa naisia. Monet heistä ovat suorittaneet kirkkoherran virkaan vaadittavan seurakuntatyön johtamisen tutkinnon. Kirkkoherroista naisia on kuitenkin vain 14 prosenttia.
Kirkkohistorian professori Hannu Mustakallio Itä-Suomen yliopistosta kertoo Uutissuomalaiselle pitävänsä yhtenä syynä erilaiseen tasa-arvokehitykseen sitä, että naapurimaissa myös pappeus avattiin naisille kymmeniä vuosia aikaisemmin kuin Suomessa. Naispappeus tuli voimaan Suomessa noin 30 vuotta sitten.