Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäiset naispuoliset papit vihittiin virkaansa tasan kolmekymmentä vuotta sitten. Tuolloin pappisvihkimyksen sai lähes sata naista. Nykyään naispappien osuus kaikista papeista on lähes puolet.
Naisten pääsyä papeiksi edelsi vuosien mittainen kiistely kirkolliskokouksessa. Kolme vuotta sitten tehdyn kyselyn mukaan kirkon jäsenistä yli 90 prosenttia hyväksyy naispappeuden.
Naisteologian yhdistyksen puheenjohtaja, pastori Satu-Elina Ansas arvioi, että kirkossa on vielä matkaa tasa-arvoon.
– Tämän päivän virkakysymykset liittyvät siihen tasa-arvoon. Teologian opiskelijoista suurin osa on naisia, ja virassa olevista papeista lähes puolet. Silti johtavista asemista puuttuu edelleen kaikkien sukupuolten edustus. Naisia on valitettavan vähän johtavissa viroissa, kirkkoherroina, tuomiorovasteina eikä piispoinakaan tällä hetkellä yhtään, Ansas sanoo.
"Nainen piispaksi Espoossa"
Hän odottaa käännettä, kun avoimiksi tulevia Espoon ja Oulun piispan virkoja täytetään.
– Odotan kovasti, että ainakin Espoossa nainen valittaisiin piispaksi.
Helsinkiläisessä Pakilan seurakunnassa pappina toimiva Ansas sanoo, että kolmenkymmenen vuoden takaisiin vääntöihin hän ei ole urallaan törmännyt.
– Tänä päivänä naisten ja miesten yhteinen pappisvirka on suurelta osin yleisesti hyväksytty. Edelleen on kuitenkin hieman hämmentävää, että meidän arkkipiispanvaalissa saa merkittävän äänimäärän henkilö, jolle yhteinen pappisvirka ei olekaan itsestään selvä.
Ansas viittaa arkkipiispanvaalin ensimmäisellä kierroksella 13 prosenttia äänistä saaneeseen , joka ei olisi arkkipiispana ollut valmis vihkimään naisia papeiksi.