Uutisanalyysi: Trump tölväisi Ruotsia kipeän ajankohtaisesti – maahanmuuttokeskustelu kiehuu

Presidentti oli katsonut Fox News -kanavan ohjelmaa, jossa maalattiin synkkää kuvaa Ruotsista ja sen maahanmuuttajalähiöistä. Mukaan mahtui joukko värittyneitä näkemyksiä ja virheellisiä tietoja, joita ruotsalaiset ovat sittemmin yrittäneet korjailla. Valokeilaan joutuminen oli Ruotsille silti kiusallista, sillä maahanmuutto- ja integraatiokysymykset ovat olleet maassa suurten kiistojen aihe.

Merkittäviä pulmia ovat esimerkiksi maahanmuuttajien korkea työttömyys sekä vaikeus löytää maahan asettuville ihmisille asuntoja. Ruotsissa on myös joukko maahanmuuttajalähiöitä, joiden taakkana ovat rikollisuus, ampumiset, ääriajattelu ja hyökkäykset poliisia vastaan. Maanantain lähiömellakat Tukholman Rinkebyssä kuuluvat viimeisimpiin esimerkkeihin aiheesta. Myös journalisteja on lähiöissä uhkailtu tai heidän kimppuunsa käyty.

Voimakasta eriarvoisuutta kaupunginosien välillä on nähtävissä eri puolilla Ruotsia.

Onko "oikeaa kuvaa"?

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström puhui eilen maanantaina "oikean ja oikeudenmukaisen" Ruotsi-kuvan levittämisestä maailmalla.

Mutta onko sellaista maakuvaa olemassa edes Ruotsin sisällä? Julkisessa keskustelussa kuvaukset yhteiskunnan kehityksestä ja vallitsevasta todellisuudesta voivat vaihdella paljonkin toisistaan.

Maahanmuuttoon ja integraatioon liittyviä tabuja on rikottu Ruotsissa toissa vuoden suuren pakolaisvirran jälkeen, mutta keskustelu ihmisten sulautumisesta Ruotsin yhteiskunnan jäseniksi on yhä pahasti kesken.

Vuonna 2015 turvapaikkaa haki Ruotsista noin 163 000 ihmistä, viime vuonna noin 29 000. Epäselvää on, kuinka moni tästä joukosta lopulta jää Ruotsiin, oleskeluluvalla tai paperittomina, ja mitkä näiden ihmisten elinolosuhteet ovat.

Viime aikoina ruotsalaiset ovat eri kyselyissä sijoittaneet maahanmuuton ja integraation yhteiskunnallisten kysymysten tai ongelmien kärkipäähän.

Entistä kriittisempää

Ruotsin poliittisella kentällä ja median pääkirjoitussivuilla on haettu linjaa siihen, miten maahanmuuttoa, integraatiota ja sisäistä turvallisuutta olisi syytä käsitellä. Tiukempia otteita vaativat äänenpainot näyttävät yleistyneen selvästi muutaman vuoden takaisesta.

Alkuvuoden aikana keskusteluun on noussut esimerkiksi ajantasaisen tilastotiedon puute ulkomaalaistaustaisten rikollisuudesta.

Ruotsissa rikoksia tilastoiva viranomainen Brå ei ole vuoden 2005 jälkeen julkaissut selvitystä aiheesta. Eri tahot ovat toivoneet raportin päivittämistä, mutta punavihreä hallitus ei ole pyyntöön suostunut.

Viime viikkoina keskustelua aiheesta on vauhdittanut rikostutkijana toimivan poliisimiehen Facebook-kirjoitus, jossa tämä käsitteli työssään esille tullutta ulkomaalaistaustaisten rikollisuutta ja kritisoi ruotsalaista keskustelukulttuuria.

Poliisimiehen toimintaa alettiin tutkia mahdollisena kiihottamisena kansanryhmää vastaan, mutta syyttäjä päätti viime viikolla, ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta.

Kirjoittaja on STT:n Skandinavian-avustaja, joka on asunut Tukholmassa vuosina 2009–2012 ja 2014–2017.