Uusiutuvaa energiaa tuotettiin viime vuonna ennätysmäärä – "olemme 6 vuotta etuajassa"

– Jos tähän lisätään tuontisähkön alkuperä, niin Ruotsin vesi- ja tuulivoiman myötä osuus lähentelee 50 prosenttia, kertoo johtaja Pekka Ripatti Energiavirastosta.

Puun osuus uusiutuvasta energiasta on yli 60 prosenttia. Valtaosa tuotannosta perustuu sellutehtaiden jäteliemiin ja metsäteollisuuden sivutuotteisiin. 

EU asetti vuonna 2008 Suomelle tavoitteeksi, että uusiutuvan energian osuus nousisi 38 prosenttiin vuonna 2020. 

– Olemme kuusi vuotta etuajassa. Kehitys näyttäisi jatkuvan ylöspäin, Ripatti arvioi.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on nostanut tavoitteen 50 prosenttiin ensi vuosikymmenellä.

Ripatin mukaan parin prosenttiyksikön lisäys tulee pelkästään kaavailluista sellutehdasinvestoinneista. Metsä Groupin Äänekosken jättiläismäisen biojalostamon on määrä valmistua ensi syksynä. Myös Kuopioon ja Kemijärvelle on suunnitteilla uusia sellutehtaita.

Suuria investointeja on lisäksi muun muassa Naantalin monipolttoainelaitos. Muitakin hankkeita on, niistä tunnetuimpana kiinalaisen Kaidin suunnittelema jalostamo, joka valmistaisi puusta liikenteen polttoaineita.

Jalostamoinvestointeja tarvitaan

Sähkön ja lämmön tuotannon ohella tavoitteita on asetettu liikenteen biopolttoaineille. EU:lla on 10 prosentin tavoite, mutta Suomi on tuplannut oman tavoitteensa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Vuonna 2015 biopolttoaineiden fyysinen osuus oli 14 prosenttia.

Suomessa Neste tuottaa toisen sukupolven biodieseliä jäterasvoista ja tähteistä. UPM valmistaa toisen polven biodieseliä puusta. Lisäksi Suomessa on lukuisia ensimmäisen sukupolven etanolilaitoksia, joiden tuottamaa etanolia sekoitetaan muun muassa 95E10-bensiiniin. 

– Liikenteen biopolttoaineiden fyysisen osuuden nostaminen edellyttää jalostamoinvestointeja, jotka eivät välttämättä ihan hyvällä tahdolla nouse. Ehkä siinä tarvitaan yhteiskunnan tukea investointeihin, Ripatti sanoo.

Greenpeace tyytyväinen tuulisähkön kasvuun

Ympäristöjärjestö Greenpeace on tyytyväinen tuulivoiman osuuden kasvuun.

Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa arvioi, että tuulivoiman tukipäätökset ovat saaneet aikaan sen mihin niillä pyrittiin.  

Sen sijaan puun käyttöön järjestö suhtautuu varauksellisesti.  

– Ongelmakohta on, että puun kysyntä on kasvanut selvästi liian suureksi, jotta pystyttäisiin pitämään viimeiset arvokkaat metsät pystyssä, Aromaa sanoo.

Hänen mukaansa hakkuumääriä ei ole varaa kasvattaa niin paljon kuin nyt näyttää tapahtuvan.

– Tässä on käytettävä tarkasti harkintaa, kuinka paljon puuta on teollisuudelle ja energialle kestävästi tarjolla, Aromaa painottaa.