Hallituksen ajama uusi tiedonhallintalaki on jo lausuntokierroksella saanut runsaasti arvostelua. Yliopistot ovat huolissaan sen vaikutuksesta tutkijoiden työmahdollisuuksiin, kunnat pelkäävät sen tuovan ennakoimatonta rahanmenoa ja oikeuslaitoksessa epäillään sen käyttökelpoisuutta.
Lakiluonnos tiukentaisi käytäntöjä siinä, miten ihmisten henkilötietoja sisältävää viranomaisaineistoa arkistoidaan. Tämä taas vaikeuttaisi sellaisen tutkimuksen tekemistä, jossa aineistona on useita viranomaisten rekistereitä. Lain on suunniteltu tulevan voimaan ensi vuoden kesäkuussa.
Tiedonhallintalaki kumoaisi arkistolain ja tietohallintolain sekä joitakin osia muun muassa julkisuuslaista. Tavoitteena on helpottaa tiedon kulkua viranomaisten välillä ja toisaalta parantaa kansalaisten tietoturvaa.
Lakiluonnoksesta kertyi yli 200 lausuntoa määräaikaan eli lokakuun alkuun mennessä. Monessa lausunnossa uutta lakia pidetään sinänsä tarpeellisena, mutta valmisteltua luonnosta ei kovinkaan käyttökelpoisena.
"Vakavia oikeudellisia ongelmia"
Esimerkiksi Suomen Akatemia pitää lakiluonnosta vaikeaselkoisena, Kela tulkinnanvaraisena ja Opetushallitus sekä vaikeaselkoisena että tulkinnanvaraisena. Kuntaliitto epäilee, että kunnille suunnitellut uudet velvoitteet tulisivat huomattavasti kalliimmiksi kuin lakiluonnoksen perusteluosassa arvioidaan.
Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan luonnokseen sisältyy vakavia oikeudellisia ongelmia, etenkin tuomioistuinten aseman ja tehtävien kannalta.
– Tiedonhallintaa koskevaa sääntelyä ei tule itsetarkoituksellisesti yhdenmukaistaa ottamatta huomioon eri viranomaisten erilaisia tehtäviä ja toimivallan jakoa, katsoo KHO.