Mainos

Kela, verottaja ja poliisi voivat pian tarkastella tilitietojasi napin painalluksella – asiantuntija kauhistelee: ”Näin laaja viranomaisvalvonta täysin ylimitoitettua”

0:53

Kela, verottaja ja poliisi voivat jatkossa tarkastella kansalaisten tilitietoja sähköisestä tiedonhakujärjestelmästä, jos valtiovarainministeriön lakiesitys menee läpi.  Asiantuntijan mukaan kaavailtu viranomaisvalvonta on täysin ylimitoitettua.

Lain voimaantuloa perustellaan EU-direktiivillä, mutta direktiivi ei edellyttäisi, että viranomaiset saisivat tarkastella esimerkiksi tilitapahtumia ja luottoja.

Valtiovarainministeriön lakiesityksen mukaan viranomaiset voisivat jatkossa saada kansalaisen tilin saldon, tilin tapahtumat ja tiedot luotoista jopa kolmen vuoden ajalta suoraan sähköisestä järjestelmästä.

Esitys koskisi rahanpesun valvontaa, rahoitusmarkkinoiden valvontaa, poliisia, verotusta, tullausta, etuuksien myöntämistä ja ulosottoa.

Se tarkoittaa, että jatkossa esimerkiksi Kela pääsisi tarkistamaan tuen hakijan tilitiedot sen sijaan, että ihmiset toimittaisivat ne itse Kelalle hakemuksen paperisina liitteinä.

– Esitys ja näin laaja viranomaisvalvonta on täysin ylimitoitettua ja vaarantaa henkilötietojen suojan toteutumisen, summaa Finanssialan johtava asiantuntija Mika Linna.

Jos eduskunta hyväksyy lakiesityksen, laki tulee voimaan ensi vuoden alusta ja järjestelmä otetaan käyttöön 1. syyskuuta vuonna 2020.

"Koituisi lainkuuliaisen kansalaisen harmiksi"

Lakimuutosta perustellaan paitsi säästöillä, myös EU:n viidennellä rahanpesudirektiivillä, jolla EU pyrkii puuttumaan rahanpesuun.

EU:n viides rahanpesudirektiivi ei kuitenkaan edellytä, että viranomaiset saisivat käyttöönsä tilin saldoa tai tilitapahtumia vähintään kolmelta vuodelta, tietoa luotoista ja luottojen vakuutena olevasta omaisuudesta ja takaajasta.

– Esityksellä ei tällaisenaan ole mitään tekemistä rahanpesudirektiivin kanssa. Muutokset koituisivat ennen kaikkea tavallisten lainkuuliaisten kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen harmiksi, Linna sanoo.

Valtiovarainministeriön lainsäädäntäneuvos Armi Taipale vastaa huomauttamalla, että direktiivi mahdollistaa kansalliset poikkeukset eli sen, että jossain jäsenmaassa luovutettavista tiedoista säädetään tarkemmin.

– Esityksessä ehdotetaan, että voitaisiin luovuttaa laajempia tietoja kuin mitä direktiivin minimi on. Useilla viranomaisilla on direktiiviä laajemmat tiedonsaantioikeudet, Taipale sanoo.

Ei ketään, joka valvoisi

Jo nykyään on tullut julkisuuteen tapauksia, joissa viranomaiset ovat käyttäneet oikeuksiaan väärin perustein eikä henkilötietoja ole käsitelty lainmukaisesti. Miten tämä voitaisiin estää, jos viranomaiset saisivat tietoja entistä helpommin?

Taipale vakuuttaa, että jo järjestelmää rakennettaessa pitäisi määritellä, keillä viranomaisilla on oikeus mihinkin tietoon ja jokaisen tietopyynnön syy olisi yksilöitävä.

Hän huomauttaa, että ellei kyse olisi käynnissä olevasta poliisitutkinnasta, jokaisella kansalaisella olisi oikeus pyytää pankeilta tietoja siitä, onko hänen tililtään tehty viranomaiskyselyitä, kuka kyselyn on tehnyt ja mistä syystä.

14:33

Linna pitää kuitenkin huolestuttavana, että asiasta huolehtiminen kaatuisi kansalaisen kontolle eikä ole osoitettu tahoa, joka valvoisi kokonaisuutena ihmisten oikeuksien toteutumista, tietopyyntöjen määrää ja asianmukaisuutta.

– Seuranta jäisi viranomaisten tietosuojavastaavien tehtäväksi.

Miten oikeudet lopulta muuttuvat?

Taipale muistuttaa, etteivät kaikki viranomaiset jatkossakaan pääse tarkastelemaan kaikkia tietoja, vaan tiedot pyydettäisiin kuten ennenkin, mutta sähköisen järjestelmän kautta.

Esimerkiksi poliisilla on luonnollisesti oikeus laajempiin tietoihin kuin Kelalla.

Taipale sanoo, että kaikilla viranomaisilla, joita esitys koskee, on tälläkin hetkellä oikeus saada tiedot pankki- ja maksutileistä erityislakien nojalla eivätkä viranomaisten oikeudet siten laajenisi.

Linna tyrmää näkemyksen.

– Jos nykyisiä lakeja säädettäessä olisi tiedetty, että viranomaiset voivat joskus tarkastaa tilien saldoja suoraan sähköisellä järjestelmällä, lait olisi muotoiltu tarkemmin.

Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.