Riikka Purran valtiovarainministeriö pimitti tietoja hallitusneuvotteluista – nyt epäilyttävä käytäntö halutaan kirjata lakiin

Hallitus haluaa puuttua kuitenkin nimenomaan julkisten asiakirjojen julkaisuajankohtaan.

Ristiriita julkisuuslain kanssa

Julkisuuslain mukaan asiakirjajulkisuuden rajaamiselle tulee olla välttämätön syy. Lain lähtökohta on, että kun viranomainen lähettää viranomaisen ulkopuolelle asiakirjan, siitä tulee heti julkinen.

Nyt muutettavan valtioneuvostoa koskevan lain mukaan ministeriöt voisivat pantata asiakirjoja, mikäli arvioisivat niiden julkaisun vaikeuttavan tai pitkittävän hallitusneuvotteluita tai keskeyttävän ne.

Voutilainen ei ymmärrä, mikä olisi sellainen julkinen tieto, joka voisi haitata neuvotteluja.

– Miksi ja missä tilanteessa julkinen asiakirja hankaloittaisi hallitusohjelman syntymistä, hän ihmettelee.

Lue lisää: Oppositio haukkuu hallituksen ilmastosuunnitelmaa rimanalitukseksi – vastuuministeri: "Ei nyt voi sanoa, ettei ainakaan tehtäisi mitään"

Voutilaisen mukaan myöskään lainsäädännön selkeyttäminen ei täytä välttämättömän syyn kriteeriä. Hän lisää, että Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston yleissopimuksen viranomaisasiakirjojen julkisuudesta.

Hallitusohjelmaneuvottelujen toteutuminen ei täytä yleisiä kriteerejä julkisuuden rajaamiselle.

– Julkisuuslakikin lähtee erilaisten valmisteluasiakirjojen mahdollisimman laajasta julkisuudesta perusoikeuksina turvatun sananvapauden optimoimiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien toteuttamiseksi.

Valtiovarainministeriö portinvartijana

Tietojen panttaaminen medialta on aiheuttanut keskustelua useiden hallitusneuvotteluiden yhteydessä.

Esimerkiksi viime neuvottelujen aikaan vuonna 2023 valtiovarainministeriö jätti luovuttamatta STT:lle asiakirjoja, jotka koskivat ministeriön hallitusneuvotteluihin tekemiä vaikutusarvioita.

STT valitti asiasta hallinto-oikeuteen, joka totesi päätöksessään, että medialla olisi ollut oikeus saada asiakirjat neuvotteluiden ollessa vielä kesken.

Valtiovarainministeriö on ministeri Riikka Purran (ps.) allekirjoittamana valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lue lisää: Purra uusien ilmastotoimien etenemisestä: "Vielä paljonkin hiottavaa"

Professorin mukaan myös hallitusneuvotteluiden ulkopuolisilla tahoilla kuuluu demokratiassa olla mahdollisuus osallistua julkiseen keskusteluun esimerkiksi tiedoista, joita ministeriöt tuottavat. Hänen mukaansa lakimuutoksella halutaan suojella valtiovarainministeriötä kritiikiltä.

– Tällä säännöksellä halutaan pantata julkista tietoa. Nimenomaan valtiovarainministeriö on pantannut omia laskelmiaan, koska niistä voi olla hyvin erilaisia näkemyksiä.

Voutilainen arvioi, että lakimuutoksella pyritään varmistamaan ministeriön selustaa.

– Viranomaiselle voi aiheutua haittaa, kun aletaan käydä keskusteluja siitä, pitävätkö jotkut esitetyt luvut paikkansa tai onko esitetty toimenpide kuitenkaan järkevä, Voutilainen sanoo.

Ministeriöt vahtimassa omia intressejään

Ministeriöiden tietojen luotettavuutta on eri yhteyksissä perusteltu myös virkamiesten virkavastuulla. Voutilainen ei osta selitystä.

– Ei virkavastuulla ole mitään tekemistä sen asian kanssa, jos syötetään hallitusohjelmaan tietoja, jotka sisältävät ministeriön johdon arvottamia tietoja tai toimenpide-ehdotuksia. Ei siitä kukaan virkavastuuseen joudu.

Professori pitää ylipäänsä hyvin ongelmallisena, että asiakirjan laatinut viranomainen tekisi arviota siitä, aiheuttaako se haittaa hallitusohjelmaneuvottelujen toteutumiselle.

Hän muistuttaa, että ministeriöillä on myös omia tavoitteita neuvotteluihin.

– Tässä lähtökohtaisesti jätetään hyvin laaja harkintavalta sille, että julkiseksitulon ajankohtaa arvioidaan ministeriöiden omien intressien näkökulmasta. Hehän ovat lähtökohdiltaan ihan samassa asemassa kuin muut lobbarit, jotka siellä hallitusneuvotteluissa juoksevat, Voutilainen sanoo.

Professori ihmettelee myös lain rajaamista koskemaan nimenomaan ministeriöitä, mutta ei muita tahoja, jotka toimittavat asiakirjoja hallitusneuvotteluihin. Ministeriöt eivät ole hallitusneuvottelujen osapuoli vaan sivullinen.

– Vaikuttaa siltä, että lakiesitys on laadittu yhden ministeriön intressien turvaamiseksi, jotta yleisön kautta ei voitaisi vaikuttaa siihen, mitä tietoja neuvotteluihin syötetään.

Kysymyksiä herättää myös, miksi esitys on sisällytetty valtioneuvostolakiin.

– Jos esitys haluttaisiin pitää neutraalina, arvion tekisi viranomainen. Silloin se pitäisi sisällyttää julkisuuslakiin, Voutilainen sanoo.

Esitys lähti lausuntokierrokselle kesäkuun lopussa. Voutilainen pitää ajankohtaa outona.

– Esityksiä ei pitäisi laittaa lausunnoille yleiseen loma-aikaan. Toimijoille kuten medialle, kansalaisjärjestöille, etujärjestöille ja muille tahoille tulisi antaa mahdollisuus vaikuttaa lain valmisteluun.

STT yritti saada VNK:lta haastattelua aiheesta heinäkuun toisella viikolla. Lain valmistelijoiden lomien vuoksi se ei kuitenkaan onnistunut.