Uusi auto ei aina tuo tullessaan hyviä valoja – älä hämäänny hienoista termeistä, vaan huomioi nämä asiat

Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.

Kysymys: Ovatko uusien autojen valot oikeasti kaikki surkeita?

Vastaus: Automainoksissa näkee mitä hienoimpia nimiä nykyautojen valojärjestelmille. Ostajan ei kuitenkaan tule antaa näiden valojärjestelmien eksoottisten nimien hämätä itseään – sama pätee valonlähteeseen.

Hyvät valot auttavat kuljettajaa havaitsemaan ajamisen kannalta olennaiset asiat ajoissa. Toisaalta hyvät valot parantavat myös muiden mahdollisuuksia havaita kyseinen ajoneuvo.

Valojen toimintaperiaate pitää tuntea

Hyvätkään valot eivät auta, jos kuljettaja käyttää valojärjestelmää väärin. Tästä hyvä esimerkki on päiväajovaloilla ajaminen olosuhteissa, joissa tarvittaisiin ajovaloja. Päiväajovalo ei valaise edessä olevaa tietä normaalin ajovalon tavoin. Lisäksi monissa autoissa päiväajovaloilla ajettaessa eivät esimerkiksi auton takavalot pala ollenkaan.

Valojen toimintaperiaatteen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota niiden toimintaan ja puhtauteen. Jos autosta on parkkipolttimo valmiiksi pimeänä ja samalta puolelta hajoaa ajovalonpolttimo, näyttää auto muiden tienkäyttäjien silmissä helposti mopolta tai moottoripyörältä. Tämä saattaa johtaa kohtalokkaisiin arviointivirheisiin.

Eri valonlähteet

Parhaat valot, joilla olen ajanut, ovat olleet xenonit – huonoimmat puolestaan ledit. Tässä on kuitenkin erittäin paljon automerkki ja -mallikohtaisia eroja, joten yksiselitteisesti en voi kehua jotain valonlähdettä tai mollata toista. Jokaisella valonlähteellä toteutetuista järjestelmistä löytyy varmasti sekä hyviä että huonoja valoja.

Mielenkiintoista on, että edelleen hyvät halogenvalot päihittävät monta uudempaa valonlähdettä mennen tullen.

Valonpesimet

Suomen oloissa näen isona ongelmana sen, että nykyautoissa ei vaadita valonpesimiä, jos valon kirkkaus on 2 000 lumenia tai vähemmän. Tämä tuntuu varsin erikoiselta yhtälöltä: pienempi valon määrä – ei pesimiä.

Henkilökohtaisesti en ostaisi ainakaan Etelä-Suomen kuraisiin talviin autoa, jossa valonpesureita ei ole.

Valojen suuntaus

On tärkeää, että auton valot ovat oikein suunnattu. Varsinainen valojen suuntaus edellyttää asianmukaisia työkaluja ja testilaitteita eli sitä ei pidä lähteä tekemään ilman näitä ja tarvittavaa osaamista.

Useasti auton huolto-ohjelmaan kuuluu valojen suuntauksen tarkastus. Mikäli oman auton valot tuntuvat heikoilta, kannattaa autoa huoltoon viedessä vielä varmistaa, että asia tulee tarkastettua. Mikäli säädölle todetaan olevan tarvetta, siitä usein veloitetaan erikseen. Tämä on kuitenkin investointi, joka kannattaa.

Korkeuden säätö

Oikein suunnatutkin valot voivat näyttää liian lähelle tai pitkälle, mikäli niiden korkeutta ei säädetä kuormitusta vastaavaksi. Valojen korkeudensäätölaite on ollut autoissa pakollinen 1.7.1995 alkaen. Liian lähelle alas näyttävät valot eivät valaise riittävästi ja liian korkealle säädetyt valot puolestaan häikäisevät kohtuuttomasti muuta liikennettä.

Mikäli auton kojelaudassa on valojen korkeudensäätökatkaisija, on kuljettajan huolehdittava, että säätö on kuormituksen mukainen. Ohjeet säätämiseen annetaan auton käyttöohjekirjassa.

Jos valojen kirkkaus on yli 2000 lumenia tai kyseessä on led-moduulilla toteutetut valot, on korkeudensäädön oltava automaattinen. Tällöin se tapahtuu automaattisesti kuormituksen muuttuessa.

Koeaja autoa pimeällä tieosuudella ennen ostopäätöstä

Sillä ei ole merkitystä, onko autossa halogen-, xenon- vai led-valot. Sen sijaan sillä on merkitystä, valaisevatko valot hyvin vai huonosti.

Parhaan käsityksen auton valojen hyvyydestä tai heikkoudesta saa ajamalla autolla pimeällä tieosuudella. Suosittelenkin aina pyytämään auton yön yli koeajoon, jolloin on mahdollista kokeilla myös sen valojen toimivuutta. Mikäli autoliike ei tähän suostu, kannattaa vaihtaa merkkiä ja etsiä liike, joka suostuu. Koeajolla on syytä testata erikseen sekä kauko- että lähivalojen kantamaa.

Uuden auton oston ollessa ajankohtaista pitää huolehtia, että autoliikkeen koeajoautossa on täsmälleen sama valojärjestelmä kuin siinä, jota on tilaamassa. Saman automerkin ja -mallin eri varusteversioissa valojärjestelmät saattavat vaihdella. Jos koeajoautossa on halogenvalot, ja on tilaamassa autoa varustetasolla, johon kuuluvat ledit, ei valoista voi vetää koeajon perusteella minkäänlaisia johtopäätöksiä.

***

Millainen auto sopii ikäihmiselle? 7:34

Lue myös:

    Uusimmat