Mainos

Uudet kuormitusluvut julki – Metsätalouden ravinnepäästöt kaksinkertaistuivat aiemmista arvioista

2:07

Metsätalouden vesistöjä rehevöittävä ravinnekuormitus on uuden arvion mukaan lähes kaksinkertainen verrattuna aiempiin arvioihin.

Suurin syy typpi- ja fosforipäästöjen aiempaa suurempaan määrään ovat metsäojitukset. Aiemmin uskottiin, että niiden vaikutus ravinnevalumiin kestää enintään kymmenen vuotta, mutta uusien tulosten mukaan vaikutus on pysyvä. Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus julkistivat tänään uudet metsätalouden kuormitusarviot.

Monissa Suomen järvissä on niin paljon ravinteita, fosforia ja typpeä, että sinilevät kasvavat niissä joka kesä. Tänään julkistettujen tutkimustulosten mukaan rehevöittävistä ravinteista aiempia arviota suurempi osa on peräisin metsätaloudesta.

Ojitukset vaikuttavat luultua pidempään

Uusien arvioiden mukaan metsätalouden typpikuormitus on yli kaksinkertainen ja fosforikuormitus lähes kaksinkertainen verrattuna aiempiin arvioihin.

Suurin syy lukujen suurenemiseen on vanhojen metsäojitusten aiheuttama kuormitus.

– Aiemmin emme ole arvioineet sitä, että vanhoilta ojitusalueilta tulee kuormitusta. Aiemmin arvioimme, että ojitus vaikuttaa noin 10 vuotta, mutta nyt meidän näkemys on se, että se on todennäköisesti aiheuttanut pysyvän muutoksen. Se näkyy jatkuvasti siellä taustalla, toteaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Leena Finér.

Metsätalouden kuormitus voi olla vieläkin suurempi

Toisessa tutkimushankkeessa vanhojen metsäojitusten aiheuttama vesistökuormitus arvioitiin vielä tänään julkistettuja lukujakin suuremmaksi. Fosforikuormitus voi olla jopa 6-7 -kertainen ja typpikuormitus 20-kertainen verrattuna aiempiin arvioihin.

– Meidän tutkimuksissa näkyy selvemmin, että se on nimenomaan metsäojitus, joka aiheuttaa kuormitukset. Meidän tutkimustulokset viittaavat siihen, että kuormitus lisääntyy, kun ojituksesta kuluu yhä pidemmän aikaa, huomauttaa Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Mika Nieminen.

Näin Nieminen selittää sitä, miksi vanhojen ojitusalueiden kuormitus kasvaa.

– Sen selittää meidän mielestä se, että kun puustot kasvaa koko ajan siellä ojitusalueella. Se merkitsee, että sinne tulee yhä paksumpi hapellinen kerros. Puut haihduttavat yhä enemmän ja tulee paksumpi hapellinen kerros. Sitä volyymia, mistä turpeen hajoaminen ja ravinteiden vapautuminen tapahtuu, sitä on enemmän.

Metsänhoitotapoja pitäisi muuttaa

Metsätalouden aiheuttama typpikuormitus on suurin siellä, missä on paljon suota ja ojituksia.

– Näitä alueita ovat Pohjanmaa, Kainuu, Vaara-Karjala. Siellä vesiensuojeluun tulisi erityisesti satsata, sanoo Finér.

Vanhoille ojituksille ei enää voi mitään, mutta metsätalouden ravinnepäästöjä voidaan pienentää muuttamalla metsänhoitotapoja.

– Siirrytään tasaikäisrakenteisesta metsänhoidosta jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen ja toinen tapa on tarpeettoman syvien ojien patoaminen, ehdottaa Nieminen

Vaikka metsätalouden osuus vesistökuormituksesta on entistä suurempi, se ei kuitenkaan ole suurin kuormittaja.

– Kyllä meidän pitää edelleen muistaa, että maatalous on meidän suurin kuormittaja. Tämä metsätalouden kuormitusluku on vielä huomattavasti alhaisempi kuin maatalouden osuus, muistuttaa hydrologi Sirkka Tattari Suomen ympäristökeskuksesta.

Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta

Ilmastonmuutos lisää metsien aiheuttamaa vesistökuormitusta entisestään.

- Ilmastonmuutos on paha erityisesti ojitetuilla soilla. Lämpö johtuu siellä syvemmälle kuin luonnontilaisilla soilla ja se lisää sitä hajotusta ja huuhtoumia siellä, arvioi Nieminen. 

- Ilmastonmuutos lisää metsistä tulevaa ravinnekuormitusta. Se on huolestuttavaa ja aiheuttaa meille lisää vesien suojelutarvetta, vahvistaa Finér.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja