Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreen tutkimuksen mukaan karjatilojen fosforipäästöt ovat huomattavasti aiemmin arvioitua pienemmät.
Luken mukaan fosforipeitteisiltä pelloilta huuhtoutuu vesistöjen rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia 0,43 kiloa hehtaarilta vuodessa. Aiemman käsityksen mukaan määrä olisi 1,1 kiloa hehtaarilta. Luken tutkimuksesta kertoi ensimmäisenä Yle.
Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijan mukaan tulos kertoo siitä, että maatalouden päästöt ovat aiemmin arvioitua suuremmat jossain muualla kuin karjatiloilla.
– Tämä koskee nimenomaan vain karjatalousaluetta. Koko maan tilanne on pysynyt ennallaan. Tämä keskimääräinen ominaiskuormitusluku 1,1 kiloa hehtaarilta vuodessa ei ole muuttunut mihinkään, sanoo agrologi Markku Puustinen Suomen ympäristökeskuksesta.
– Tämä on keskiarvoluku, jonka molemmin puolin on elämää, pienempiä ja suurempia arvoja. Nyt kun on osoitettu, että karjatalousmaan kuormitus on pienempi, jossain se on vastaavasti itse asiassa suurempi.
"Ääritilanteista ei ole riittävästi tietoa"
Puustinen ei lähde arvailemaan, missä tarkalleen kuormitus olisi suurempi.
– Olemme arvioineet peltojen kuormitusta maalajien, kaltevuuden ja muokkauksen suhteen. Meillä ei ole riittävästi tietoa ääri-ilmiöistä ja äärikuormitustilanteista. Siellä voi olla suuremmat luvut kuin on arvioitu, pohtii Puustinen.
Puustisen mukaan Luken tutkimusta ei kuitenkaan voi tulkita niin, että fosforilannoitusta voisi käyttää nykyistä enemmän.
– Mielestäni ei laisinkaan. Tämä osoittaa vain, että kun on luultu, että karjatalousmaalla fosforikuormitus on suurempi kuin nyt on osoitettu, niin tämä on helpotuksen paikka karjataloustuottajille. He voivat jatkaa niitä käytäntöjä, mitä on tähänkin mennessä toteutettu, muotoilee Puustinen.
Maatalous edelleen vesistöjen suurin kuormittaja
Karjatalouden päästöjen arvioidaan pienentyneen muun muassa sen takia, että lietelannan levitystekniikka on parantunut eikä levitystä sallita kasvukauden ulkopuolella.
Tämänkin tutkimuksen jälkeen maatalous on edelleen Suomen vesistöjen suurin kuormittaja.
– Maataloudesta tuleva typpi- ja fosforikuorma, kun lasketaan kaikki lähteet, niin tässä tarkastelussa se on suurin. Sanoisin kuitenkin, että mitä sitten? Kysymys on siitä, mikä on yksikkökuormitus kullakin vesistöalueella eli onko se kestävällä tasolla vai ei.
– Jos maataloudessa päästään siihen tilanteeseen, että kaikki on kestävällä tasolla, niin siinäkin tilanteessa maatalous on edelleen suurin päästäjä, mutta entä sitten, kysyy Puustinen.