Muukalaislegioonassa on palvellut satoja suomalaisia. Karkureiden määrä liikkunee tuhansissa.
Elettiin 1990-lukua. Jossain päin Afrikkaa kulki Ranskan armeijan muukalaislegioona mukanaan eräs Suomesta värväytynyt sotilas. Kun joukko kohtasi kapinallisten ryhmän, tulitaistelussa sinkoilleet luodit kaatoivat suomalaisen maahan.
– Siinä tuli maksettavaksi se hinta, jonka tiesin värväytyessäni, haavoittumisella selvinnyt mies kertoi myöhemmin Kari Kalloselle.
Kallonen on kirjoittanut suomalaisista muukalaislegioonalaisista kirjan Leijonalegioona. Hän haastatteli siihen kymmeniä joukko-osastossa palvelleita.
– Heitä ei ollut helppo löytää. Legioonan sisällä on vanha kunniasääntö, joka kieltää paljastamasta palvelustovereiden oikeaa nimeä kenellekään: miehet ovat perinteisesti menneet muukalaislegioonaan jättääkseen menneisyytensä taakse, Kallonen sanoo.
"Baarilegioonalaiset käyneet ehkä portilla"
Tähän päivään asti muukalaislegioonassa täysin palvelleita eli koko viiden vuoden pestin suorittaneita suomalaisia on kertynyt yli 500. Kesken lopettaneita karkureita lienee moninkertainen määrä.
– Niinhän sitä sanotaan, että jokaisessa baarissa on yksi. Nämä baarilegioonalaiset ovat käyneet ehkä legioonan portilla, Kallonen sanoo.
Muukalaislegioonaan voivat liittyä minkä tahansa maan kansalaiset. Muuttuminen palkkasoturiarmeijasta Ranskan armeijan normaaliksi joukko-osastoksi ei ole muuttanut asiaa.
– Tämä on poikkeuksellista, koska yleensä toisen valtion armeijassa ei saa sotatoimialueella työskennellä vieraan maan kansalaisia.
Tällä hetkellä legioonassa palvelee noin 7 000 sotilasta, joista suomalaisia on 10–15.
– Aikaisemmin heitä oli enemmän, mutta muukalaislegioonalle on käynyt niin kuin muillekin armeijoille: pyritään säästämään ja pienentämään. Suomalaislegioonalaiset ovat kritisoineet myös välineiden ja aseiden tason laskua. Siitä huolimatta se on edelleen eliittiyksikkö.
Vaatinut myös suomalaisia kuolonuhreja
Legioonaa ympäröi tietty salaperäisyys.
– Siellä palvelevista sotilaista on erittäin vaikea saada tietoa, ellei ole lähiomainen – eivätkä hekään sitä saa, ellei henkilö ole itse antanut lupaa. Arkistoihin ei pääse, Kallonen kertoo.
Kapinan, sisällissodan tai aseellisen konfliktin sattuessa mahdollisuus kuolla legioonan riveissä on todellinen myös nykyään.
– Suomalaisia legioonalaisia ei ole enää viime vuosikymmeninä kuollut taistelussa, mutta palvelun aikaisissa laskuvarjohyppy- ja auto-onnettomuuksissa kyllä.
Säännöt ovat hieman tiukemmat kuin Suomen armeijassa. Kurinalaiseen elämään täytyy pystyä.
– Hauskimmat tarinat kertovat legioonasta karanneet henkilöt. He haluavat värittää juttujaan, Kallonen kertoo.
– Suurin osa liikkuvista myyteistä on tosia, mutta ne ovat tapahtuneet muille kuin kertojille itselleen. On kuultu jokin tarina ja päätetty sitten kirjoittaa itse itsensä siihen mukaan.
Dien Bien Phun suomalaiset
Kuuluisin muukalaislegioonan häviämä taistelu käytiin Dien Bien Phun laaksossa Indokiinassa vuonna 1954. Siellä kuoli noin 2 200 ranskalaista. Mukana olleet 5–6 suomalaista selvisivät.
Kallonen on yrittänyt tähän päivään asti tavoittaa kaikkia eloonjääneitä.
– Viimein kuulin viimeisestä, ja näin hänen legioonalaistodistuksensakin.
Vaan hieman liian myöhään.
– Mies kuoli tänä kesänä – vanhana miehenä Suomessa.
Studio55.fi/Piia Simola
Kuvat: Colourbox.com
Maksullisten naisten viettelystä tuli korkeakulttuuria
"Suomesta on maailmalla liian hyvä kuva"
Rikollisille ja rakkaudessa pettyneille – Nämä syyt ovat ajaneet suomalaisiakin muukalaislegioonaan!
Näin pääset muukalaislegioonaan – Suomalaisia edennyt upseereiksi asti!
Nämä uutiskuvista tutut ovatkin muukalaislegioonalaisia!
Nämä julkkikset ovat olleet "toisia naisia" – Katso lista rakastajattarista!