Kansainvälisen politiikan asiantuntijan Risto E. J. Penttilän mukaan maailman vaisut reaktiot USA:n iskuihin Iraniin osoittavat sen, että Iranilla ei ole paljon kavereita.
Yhdysvallat iski sunnuntain vastaisena yönä Suomen aikaa Iranin ydinkohteisiin.
Iskuissa käytettiin häivepommikoneita ja tiettävästi ensimmäistä kertaa maailmassa niin sanottuja bunkkerinmurtajapommeja.
Lue myös: Näin operaatio "Keskiyön moukari" eteni – "Tuho käytännössä mittava"
"En usko massiivisiin vastatoimiin"
Iran vannoo kostavansa iskut Yhdysvalloille, mutta kansainvälisen politiikan asiantuntija Risto E.J. Penttilä pitää laajamittaista kostoa epätodennäköisenä. Penttilä kommentoi tilannetta Kymmenen uutisissa.
Maailma odottaa Iranin vastatoimia odotetaan ja Iran on vakuutellut päivän mittaan, että peli ei ole vielä ohi. Miten arvioisit Iranin seuraavia askelmerkkejä?
– En usko massiivisiin vastatoimiin – yksinkertaisesti siksi, että Iranilla ei ole siihen kykyä. Toiseksi sekä Israel että Yhdysvallat kostaisivat ne rankasti, Penttilä kommentoi.
– Mutta jotain pitää tehdä: laivaliikenteen häirintää enemmän Punaisellamerellä kuin Hormuzinsalmella sekä symbolisia vastaiskuja Israelin suuntaan.
Yhdysvallat on ollut aktiivinen Lähi-idässä aiemminkin, esimerkiksi Irakissa. Kuinka syvällä Yhdysvallat on tässä konfliktissa?
– Yhdysvallat on erittäin syvällä. Mutta ajatus on, että nopeasti sisään ja nopeasti ulos. Yhdysvallat sanoo, että se ei ole sodassa, vaan tämä oli strateginen, kliininen nopea isku ja toive on, että päästäisiin takaisin neuvottelupöytään.
MAGA-republikaanit voisivat hermostua
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on halunnut profiloituna rauhan miehenä. Miten iskut tähän mielikuvaan istuvat?
– Jos kävisi niin kuin Trump toivoo, eli että tämän jälkeen mennään neuvottelupöytään, MAGA-republikaanit sanoisivat, että taikuri on tehnyt ihmeitä, Penttilä toteaa.
– Mutta myös toinen vaihtoehto on vakavasti oletettava eli se, että tästä tulee pitkä ja ikävä konflikti. Silloin MAGA-republikaanien tuki ei enää ole taattu, pikemminkin päinvastoin: silloin alkaa vastarinta taas yhtä uutta sotaa kohtaan.
Ranska, Saksa ja Britannia ovat vedonneet Iraniin, ettei se ryhtyisi vastatoimiin. Miten maailmalla on muutoin reagoitu?
– Tietysti tuomitsemisia on tullut Kiinasta ja muilta Iranin kavereilta, mutta muuten reaktiot ovat olleet aika vaisuja ja maltillisia. Se osoittaa sen, että Iranilla ei ole paljon kavereita.
– Vielä tärkeämpää on se, että kukaan ei ole ilmoittautunut mukaan sotatoimiin Iranin puolella.
Onko pelkona, että Eurooppa vedetään tähän konfliktiin mukaan? Mitä kaikkea tästä voi nyt seurata maailmanlaajuisesti ja miten ne heijastuvat Suomeen?
– Öljyn hinnan kautta tulevat talousvaikutukset ovat tärkeimmät. Muuten ei ole odotettavissa mitään terrori-iskujen sarjaa tai muuta vastaavaa. Mutta epävarmuutta tämä lisää ja jos mentäisiin pahimpaan vaihtoehtoon, joka olisi laajempi sota Lähi-idässä, heijastusvaikutukset tuntuisivat kaikkialla.