Urho Kekkosen kansallispuistoon nousi moderni autiotupa, jota ei tahdo erämajaksi tunnistaa – suunnittelija: "Totta kai tiedossa, että osa pahoittaa mielensä"

4:57
Ruska on Lapissa parhaimmillaan juuri nyt.

Uudet rakennukset ovat jakaneet mielipiteitä. Arkkitehdin mukaan tupien tyyli seuraa käyttötarkoitusta.

Jos on koskaan käynyt vaeltamassa lähimetsikköä kauempana, niin on saattanut törmätä autiotupaan, tuohon kenkänsä kastelleen retkeilijän parhaaseen ystävään.

Oltiin sitten Lapin tuntureilla tai Pohjois-Karjalassa, niin autiotuvat muistuttavat pääosin toisiaan. Tummaa puuta ja menneen maailman mökkitunnelmaa riittää.

Meteli olikin taattu, kun Urho Kekkosen kansallispuistoon Rautulammelle pystytetyistä rakennuksista julkaistiin luonnoskuvat. Uusi reaktiokierros oli vuorossa tupien valmistuttua.

Rautulammelle rakennettiin autio- ja varaustupa, päivätupa sekä käymälä-puuliiteri. Ne ovat ulkoisesti yhdistelmä mustaa ja hyvin vaaleaa puuta, ja onpa mukana jokunen vinokin muoto.

Tarve uusille rakennuksille tuli, koska paikalla seissyt päivätupa paloi.

MTV Uutiset tavoitti Lapin Lemmenjoen kansallispuistosta arkkitehti Manu Humpin, jonka käsialaa Rautulammen rakennukset ovat.

– Uudentyyppistä ajattelua takana, että voi olla vähän toisenkin näköinen (kuin vanhat autiotuvat), Humppi sanoo.

– Totta kai oli tiedossa, että osa ihmisistä pahoittaa mielensä. Aina kun tekee uutta, niin se on väistämätöntä. Ehkä mittakaava yllätti. Kommentoijissa on ollut paljon ihmisiä, jotka eivät erämaassa liiku, Humppi jatkaa.

"Ei vain arkkitehdin hupsutuksia"

Perinteisten autiotupien ystävien ei tarvitse säikähtää, sillä niitä kyllä riittää yhä yllin kyllin. Humpin suunnitelmasta mallista ei ole myöskään tulossa uusi vakioratkaisu.

– Ei ole ollut sellaista tavoitettakaan. Tämä on suunniteltu aika lailla tähän paikkaan, avotunturimaastoon. Jos tehtäisiin metsäisempään maastoon, niin tupaa voidaan muokata, arkkitehti Humppi kertoo.

Humpin mukaan autiotupa on suunniteltu funktionalistisen arkkitehtuurin perusperiaatetta noudattaen: muotokieli seuraa käyttötarkoitusta.

– Rakennuksen korkeammassa päädyssä ovat laverit. Tupa nousee tavallaan yksikerroksisesta päädystä puolitoista kerroksiseksi. Se säästää lämmitettäviä kuutioita eli polttopuuta, Humppi kertoo.

– Ei ole vain arkkitehdin hupsutuksia. Käytännölliset tekijät ohjasivat uudenlaiseen ilmeeseen luontevasti. Toki päätyseinä on viistetty, se on sitä arkkitehtuuria, Humppi jatkaa.

Viiston seinän elementointi ei ole Humpin mukaan sen kalliimpaa kuin suorankaan seinän.

– Se on myös mielenkiintoisempi kuin pulpettikatto ja suorat seinät.

Urho Kekkosen kansallispuisto on perustettu vuonna 1983. Se on sekä kävijämäärältään että kooltaan Suomen toiseksi suurin kansallispuisto. Se sijaitsee Sodankylän, Inarin ja Savukosken kuntien alueella.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja