Moni Viitostietä ajanut on todennäköisesti joutunut hieraisemaan silmiään, sillä Suomussalmella tien varressa seisoo pellon keskellä lähes tuhat turvepäistä, vaatetettua hahmoa.
Kyseessä on tanssija-koreografi Reijo Kelan tilataideteos Hiljainen kansa, joka on seissyt nykyisellä paikallaan jo syksystä 1994 saakka.
Tilataideteoksen vieressä on kesäkahvila Pyhän kansan niittykahvila, joka suljettiin syyskuun lopussa. Kahvila avataan jälleen ensi keväänä.
– Nyt kansa sai talvitakit päällensä ja odottelevat talven tuloa, niittykahvilaa pitävä Ritva Huttunen kertoo.
Kansainvälinen nähtävyys
Moni kysyy ensi kertaa taideteoksen nähdessään, että mistä ihmeestä oikein on kyse. Huttunen on tottunut vastaamaan.
– Monet ovat olleet ihan puulla päähän lyötyjä, kun ovat tämän nähneet ensimmäistä kertaa. On kyselty, että mitä tämä tarkoittaa, hän sanoo.
Huttusen arvion mukaan Hiljaista kansaa käy kesäisin katsomassa noin 30 000 vierailijaa. Vierailijoita tulee kymmenistä eri maista.
Hiljaisesta kansasta onkin tullut kansainvälinen nähtävyys.
Se on Huttusen mukan vetovoimaltaan tärkeä koko Kainuun matkailulle. Myös paikalliset ihmiset ovat ottaneet kansan vastaan positiivisesti.
– Paikalliset ihmiset kokevat tämän pääasiassa positiivisena asiana, kun meillä on tällainen kansainvälisesti tunnettu kohde.
Jokainen turvepää on yksilö
Tilataideteos koostuu lähes tuhannesta ”heinäpäästä”, joista kukin on vaatetettu. Hiljainen kansa puetaan puhtaisiin vaatteisiin kaksi kertaa vuodessa, alkukesällä ja syksyllä. Kesän alussa kansa saa myös uudet päät suoraan pellosta.
Jokainen turvepää on yksilö. Jokaisella on oma vaatetuksensa, joka saadaan lahjoituksina.
– Ei varmasti ole kahta samanlaista, Huttunen kertoo.
– Suurin osa lahjoituksista tulee paikallisilta ihmisiltä. Vaatimuksena on, että vaatteet ovat ehjiä ja puhtaita. Sellaisia, jotka ovat hartioille ripustettavia.
Yksi tiukka kriteeri kuitenkin on. Vaatteissa ei saa olla mainoksia.
– Logopaikkaa ei kukaan sieltä voi ostaa, Huttunen sanoo.
Ei aina samalla paikalla
Tilataideteosta ei oltu alun perin suunniteltu pitkäikäiseksi, mutta hahmot ansaitsivat lopulta itselleen olemassaolon oikeuden.
Ensimmäisen kerran Hiljainen kansa nähtiin vuonna 1988, jolloin Kela loi ne osaksi Ilmarin Kynnös -esitystään. Toisen kerran hahmot nousivat esiin Helsingissä kesällä 1994, kun Kainuun maakunta esittäytyi Senaatintorilla.
Vuonna 1994 Hiljainen kansa oli mukana perfomanssissa Kauniit ja rohkeat, rantojen raukat Ämmänsaaren Jalonuoman rannalla.
Nykyisen kotipaikkansa Hiljainen kansa sai syksyllä 1994. Siitä lähtien kansa on seissyt pellolla paikallaan.
– Eikä ole lähdössä mihinkään. Ei tämä kovin muuttavaa kansaa ole, Huttunen sanoo.