Veikko kyhäsi uskomattoman halkotalon vastavetona lehtijutulle: "Naapurin Ripan kanssa otettiin vähän kuppia"

Kyseessä on perinteisen mummonmökin näköinen rakennelma, joka on kasattu yksinomaan halkoja käyttämällä puisen tukirungon ympärille. Lopputulos on todella komeaa katsottavaa.

Tempauksen takana on padasjokelainen metsätalousinsinööri Veikko Salo ja hänen naapurinsa Risto Töyry. Eläkkeellä oleva kaksikko oli huomannut vuosi sitten iltapäivälehdestä jutun, jossa oli rakennettu hieman vastaavanlainen rakennelma. Kaksikon mielestä rakennelmassa oli kuitenkin selvästi parantamisen varaa.

– Se oli tehty vähän ”vasemmalla kädellä”. Kuvasta päätellen rakennelmaan ei päässyt edes sisälle. Istuttiin Ripan kanssa meillä ja otettiin vähän kuppia siinä ja päätettiin vaan, että tehdään vähän parempi. Sitten se alkoi kehkeytymään.

Ripa on ollut mukana suunnitteluvaiheessa ja auttanut etenkin halkorakennelman arkkitehtuurissa. Mitään sen kummempia rakennussuunnitelmia ei kaivattu, 25 pinokuutiometriä halkotavaraa riitti urakan toteuttamiseen.

"Pelättiin, että valkotakkiset tulevat"

Kokemusta halkoteosten kasaamisesta Salolla on jo entuudestaan, sillä hän on tehnyt halkotaidetta jo vuodesta 2000 lähtien. Halkojen kasaaminen talon muotoon ei siis ollut hankala homma.

– Rakentamisessa vaikeinta oli se kun joutui koko ajan pelkäämään, että valkotakkiset tulevat hakemaan hoitoon, Veikko naurahtaa.

Ihmisten suhtautuminen halkotaloon on ollut kuitenkin kaikkea muuta kuin negatiivista.

– Eihän minun hommistani ole tullut nyt kahteen päivään mitään, kun media pakkaa päälle. Kun koittaa tehdä jotakin niin jatkuvasti paikalla käy kiinnostunutta porukkaa. Paljon on kyllä katsojia käynyt, Salo toteaa.

Salo ei osannut ennakkoon varautua halkotalon herättämään valtavaan suosioon. Sosiaalisessa mediassa Salon päivitystä on jaettu tuhansia kertoja.

– Kyllä se vähän lähti niin kuin lapasesta tämä homma. Sehän (Facebook-päivitys) mennä viilettää tuolla pitkin maapalloa nyt, Salo nauraa.

Halkotalon materiaali alusta alkaen omaa työtä

Salo kertoo, että halkotalon rakentamisvaiheeseen aikaa meni vain pari kuukautta. Tarvittavan halkomateriaalin hankkimisessa meni kuitenkin huomattavasti enemmän aikaa, sillä Veikko on itse kaatanut ja karsinut puut ja pätkinyt ne haloiksi.

Salo uskoo halkorakennelman pysyvän ehjänä usean vuoden ajan.

– Siellä on sisässä runkokehikkona kakkosnelosta puutavaraa. Katolla olevat koivupölleistä sahatut ns. ”kattopaanut”, ovat vedenpitävän aluskatteen päällä, eli sisälle ei sada.

Halkotalon hyvänä puolena on, että rakennusmateriaali menee kokonaan hyötykäyttöön rakennelman elinkaaren loppupuolella.

– Kyllähän ne hellassa tuhkaksi sitten jossain vaiheessa muuttuvat.

”Ei missään tapauksessa rakennus, eikä asumiseen tarkoitettu”

Salo painottaa, että halkorakennelma ei ole rakennus, vaan nimenomaan hieman eri muotoon kasattu halkopino.

– Kyseessä ei ole mikään asumukseen viittaavakaan. Rakennustarkastaja perhana rupeaisi vielä kyselemään lupia. Se on halkopino, eikä missään ole määritelty mihin muodostelmaan halot saa asetella, Salo toteaa ytimekkäästi.

Vuonna 1947 syntynyt Salo on tehnyt elämäntyönsä eri yhtiöiden palveluksessa metsien ja puiden parissa ”metsäpomona”. Eläkkeellä on ollut aikaa puhdetöille.

– Nyt kun olen eläkkeellä ja suht vanha, niin olen tehnyt töitä enää seitsemänä päivänä viikossa, hän tokaisee.

Ja kiinnostuneille tiedoksi, että seuraavakin halkoteos on jo suunnitteilla. Uusia juonipaljastuksia on Salon mukaan luvassa vapun jälkeen.

– Ripan kanssa ollaan jo vähän suunniteltu, mutta se vaatii muutaman istunnon ennen kuin saadaan kehitettyä eteenpäin.

Veikko Salon Facebook-sivuilla näkyy muitakin halkotaideteoksia. Allaolevassa kuvassa on Salon rakentama halkopyramidi, jolla oli korkeutta kymmenisen metriä: