Pitkittyneet konfliktit, ilmastokriisi, mielenterveysongelmien lisääntyminen ja valeuutiset kuuluvat Unicefin pääjohtaja Henrietta Foren mukaan suurimpiin uusiin lapsiin kohdistuviin uhkiin.
Avoimessa kirjeessä hän haluaa kiinnittää maailman huomion yhteensä kahdeksaan teemaan, jotka määrittävät lasten hyvinvoinnin haasteita seuraavan 30 vuoden aikana. Näihin hän lukee myös massamuuton, valtiottomuuden, tulevaisuudessa tarvittavat työtaidot sekä dataoikeudet.
– Tämän päivän lapset, teidän sukupolvenne kohtaa haasteita ja globaaleja muutoksia, jollaisia vanhempanne eivät voineet kuvitella. Ilmastomme on muuttunut tunnistamattomaksi. Epätasa-arvo syvenee. Teknologia muokkaa käsitystämme maailmasta. Enemmän perheitä kuin koskaan aikaisemmin päätyy siirtolaisiksi. Lapsuus on muuttunut, ja meidän täytyy muuttaa suhtautumistamme siihen, Fore kirjoittaa.
Lapsia ja nuoria uhkaavat jo entuudestaan esimerkiksi köyhyys, epätasa-arvo ja huonot koulutusmahdollisuudet.
Kirje liittyy YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 30-vuotismuistojuhlaan.
Konfliktia kokeneiden määrä on kasvanut
Konfliktia kokeneiden maiden määrä on nyt korkeimmillaan sen jälkeen kun lapsen oikeuksia koskeva sopimus hyväksyttiin vuonna 1989, Fore kirjoittaa.
Hänen mukaansa joka neljäs lapsi elää maassa, johon väkivaltainen konflikti tai katastrofi vaikuttaa.
Ilmastomuutos ja siitä johtuva äärimmäinen sää, myrkyllinen ilma, kuivuus ja hyökytulvat vaikuttavat kohtuuttomasti kaikkein köyhimmissä ja haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten elämään. Lapset joutuvat Foren mukaan jo nyt kamppailemaan globaalin ilmastokriisin kanssa, joka saattaa horjuttaa suurimman osan niistä saavutuksista, mitä on tehty lasten eloonjäännin ja kehityksen hyväksi kolmen vuosikymmenen aikana.
Hän kehottaa hallituksia ja liike-elämää tekemään tiivistä yhteistyötä fossiilisten polttoaineiden vähentämiseksi ja panostamaan uusiutuviin energialähteisiin.
Fore syyttää valeuutisia jopa kuolettavien tautien leviämisestä
Fore ilmaisee myös huolta siitä, että valtaosa lapsista kasvaa digitaalisessa ympäristössä, joka on väärän informaation kyllästämä. Nykyteknologialla pystytään suhteellisen helposti kehittämään uskottavan näköisiä video- ja äänitalletuksia. Valeuutiset ja väärän tiedon levittäminen voivat vääristää demokraattista keskustelua ja luoda epäluuloja muita etnisiä, uskonnollisia ja sosiaalisia ryhmiä kohtaan.
Valheelliset tiedot altistavat myös jo muutenkin haavoittuvaisessa asemassa olevia lapsia hyväksikäytölle, ja ovat jopa jossakin yhteisössä johtaneet kuolettavien tautien leviämiseen, kun rokotuksista on levitetty väärää tietoa, Fore huomauttaa.
– Emme enää naiivisti voi tuudittautua siihen, että totuus luontaisesti vie voiton valheesta digitaalisella aikakaudella. Yhteisönä meidän täytyy sitkeästi vastustaa päivittäistä valeryöppyä verkossa. Meidän pitäisi aloittaa varustamalla nuoria kyvyllä ymmärtää mihin ja keneen voi luottaa nettiympäristössä, jotta heistä voi tulla aktiivisia, osallistuvia kansalaisia, hän kirjoittaa.