Presidentti Alexander Stubb vetosi ensimmäisessä YK-puheessaan voimakkaasti kansainvälisen yhteistyön ja YK:n uudistamisen puolesta. Stubb sujautti puheeseensa myös tutut kolme pointtiaan.
Alexander Stubb piti puheenvuoronsa YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa myöhään keskiviikkoiltana Suomen aikaa.
Puheensa aluksi Stubb vei yleisön YK:n syntyvuosiin, jolloin maailma oli kahden maailmansodan runtelema. Hän muistutti, miten järjestö perustettiin sotaisuuden hillitsemiseksi.
Hän puhui myös Suomen noususta sotien jälkeen köyhyydestä Euroopan rikkaimpien joukkoon.
– Toisesta maailmansodasta toipuminen – ja nousumme yhdestä Euroopan köyhimmistä maista maailman vauraimpien ja turvallisimpien (ja kyllä, onnellisimpien) maiden joukkoon – liittyy läheisesti Yhdistyneiden kansakuntien menestykseen, Stubb totesi.
"Myönnän, että olen huolissani"
Stubb sanoi olevansa huolissaan nykyisestä maailmanpoliittisesta tilanteesta.
– Jakolinjat maiden ja maaryhmien välillä syvenevät. Yhteisesti jakamamme ymmärrys maailmasta on huvennut – se on korvattu narratiiveilla, joilla ruokitaan vastakkainasettelua, konflikteja ja vihaa, Stubb sanoi.
Hän muistutti, että käynnissä olevien konfliktien määrä on suurin sitten kylmän sodan. Myös niissä mukana olevien valtioiden määrä on kasvussa.
Stubbin mukaan on ristiriitaista, että monet maat irtisanoutuvat monenkeskisestä yhteistyöstä juuri nyt, kun sitä eniten tarvittaisiin.
Stubbin kolme pointtia
Stubb rytmitti puheensa tuttuun tapaansa kolmella pointilla.
Hän nosti esiin sen, mikä YK-maita yhdistää enemmän kuin erottaa, miten saataisiin nykyiset sodat loppumaan erityisesti Ukrainassa, Palestiinassa ja Sudanissa ja miten YK:ta voisi uudistaa vastaamaan nykypäivän maailmaa.
– Puheeni on suunnattu meille kaikille yhteisesti, ei kenellekään henkilökohtaisesti. En pidä syyttelystä enkä jossittelusta. Olemme kaikki vastuussa. Olemme kaikki osa ongelmaa ja myös sen ratkaisua, Stubb totesi.
Asiat, joiden oli määrä yhdistää kansakuntia, kuten kauppa, keskinäinen riippuvuus ja tieto, repivät niitä nyt erilleen, Stubb lausui.
– Maailman suurimmat haasteet – ilmastonmuutos, teknologia, kestävä kehitys ja konfliktit – ovat juuri niitä, joihin meidän on vastattava yhdessä.
1:31
Lue myös: Zelenskyi YK:ssa: Vaihtoehtoiset rauhansuunnitelmat hyödyttävät Putinia
Biden viimeisessä YK-puheessaan: Putinin sota on epäonnistunut päätavoitteissaan
"Ei koskaan enää"
Stubbin mukaan kenenkään ei koskaan enää pitäisi kokea sitä kauhua, jota ihmiset kokivat 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Silti vain tänä ja viime vuonna satojatuhansia ihmisiä on kuollut.
– Yli kymmenen tuhatta lasta Gazassa. Lapsikaappauksia käytetään sota-aseena Ukrainassa. Miljoonat ihmiset ympäri maailman ovat joutuneet jättämään kotinsa. Nälkä ja sairaudet lisääntyvät.
Nykyiset sodat korostavat Stubbin mukaan räikeää ristiriitaa.
– Kriittisiä päätöksiä sodasta ja rauhasta tekee pieni joukko ihmisiä, joita usein ajaa häikäilemätön tarve pysyä vallassa. Enemmistö maailman ihmisistä toivoo rauhaa, mutta kansainvälisessä järjestelmässä heillä ei ole tarpeeksi vaikutusvaltaa. Tämä on totta Ukrainassa, Palestiinassa ja Sudanissa.
Stubb vaati YK:hon muutoksia
Stubb sanoi pelkäävänsä, että YK jää ilman laajamittaisia uudistuksia ulkokehälle. Hänen mukaansa ongelma on se, että maailman enemmistö ei ole asianmukaisesti edustettuna globaaleissa instituutioissa eikä enemmistön etu toteudu.
Stubb kertoi kokousväelle Suomen esittämästä ehdotuksesta uudenlaisesta YK:n turvallisuusneuvostosta, jossa olisivat edustettuina kaikki suuret maanosat.
– On vaikea hyväksyä, että turvallisuusneuvostossa ei ole pysyvää edustusta Latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta ja että Kiina yksin edustaa Aasiaa. Siksi ehdotamme, että pysyvien jäsenten määrää lisätään viidellä eli käytännössä kahdella jäsenellä Aasiasta, kahdella Afrikasta ja yhdellä Latinalaisesta Amerikasta.
Suomen ehdotuksen mukaan yhdelläkään valtiolla ei pitäisi olla veto-oikeutta.
– Ymmärrän täysin, että veto-oikeus oli tarpeen toisen maailmansodan jälkimainingeissa, mutta nykymaailmassa se on liian usein lamauttanut turvallisuusneuvoston ja pysäyttänyt päätöksenteon täällä New Yorkissa, Stubb totesi puheessaan.
Hän sanoi, että YK:n virastot toimivat tehokkaasti juuri siksi, että mikään yksittäinen jäsen ei voi niitä estää.
Lisäksi turvallisuusneuvoston pysyvän tai vaihtuvan jäsenen rikkoessa YK:n peruskirjaa sen äänioikeus olisi jäädytettävä.
– Päätös olisi viime kädessä tehtävä yleiskokouksessa. Yhdistyneissä kansakunnissa ei pitäisi olla sijaa kaksinaismoraalille.
"Pidetään Martin sanat mielessä"
Puheensa lopuksi Stubb muisti "mentoriaan", eli edesmennyttä presidenttiä ja rauhannobelistia Martti Ahtisaarta.
– Suuri YK:n ystävä sanoi kiitospuheessaan Nobelin rauhanpalkintoa vastaanottaessaan vuonna 2008: "Rauha on tahdon asia. Kaikki konfliktit voidaan ratkaista, eikä ole mitään tekosyitä antaa niiden muuttua ikuisiksi." Ehdotan, että pidämme Martin sanat mielessä ja alamme työskennellä rauhan hyväksi.
3:44
Lue Alexander Stubbin puhe sanasta sanaan tästä:
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisa pääsihteeri, arvoisat suurlähettiläät, hyvät naiset ja herrat.
YK perustettiin 79 vuotta sitten. Seisoimme tienristeyksessä. Maailma oli kahden maailmansodan runtelema. Jotakin oli tehtävä kansallisvaltioiden sotaisuuden hillitsemiseksi.
Tarvittiin yhteisiä instituutioita ja sääntöjä. Yhdistyneiden kansakuntien tehtävä oli yksinkertainen: sodan lopettaminen ja rauhan edistäminen. Oikeudenmukaisuuden lisääminen ja paremman elämän mahdollistaminen koko ihmiskunnalle. Suurimman osan historiastaan se on pystynyt tekemään juuri niin.
Tulen Suomesta. Olemme pieni maa Euroopan koilliskulmassa. Olemme rauhaa rakastava kansa. Toisesta maailmansodasta toipuminen – ja nousumme yhdestä Euroopan köyhimmistä maista maailman vauraimpien ja turvallisimpien (ja kyllä, onnellisimpien) maiden joukkoon – liittyy läheisesti Yhdistyneiden kansakuntien menestykseen.
Se, että toimimme kunnioittavasti ja haemme kompromisseja, on ollut ratkaiseva osa menestystarinaamme. Olemme vapaa ja avoin yhteiskunta. Ymmärrämme tämän instituution arvon, koska tiedämme omakohtaisesti, mitä se parhaimmillaan voi tuottaa valtiolle ja sen kansalaisille. *** Tänään seisomme jälleen tienristeyksessä. Myönnän, että olen huolissani. Jakolinjat maiden ja maaryhmien välillä syvenevät. Yhteisesti jakamamme ymmärrys maailmasta on huvennut – se on korvattu narratiiveilla, joilla ruokitaan vastakkainasettelua, konflikteja ja vihaa.
Käynnissä olevien konfliktien määrä on suurin sitten kylmän sodan, ja niissä mukana olevien valtioiden määrä on kasvussa. Tämä koskee erityisesti kolmea polttopistettä: Palestiinaa, Ukrainaa ja Sudania. Ihmisten kärsimys on jo kauan sitten saavuttanut tason, jota tässä salissa ei tulisi hyväksyä.
Paradoksaalista on se, että monet maat irtisanoutuvat monenkeskisestä yhteistyöstä juuri nyt, kun tarvitsemme sitä enemmän kuin koskaan. Keskityn puheenvuorossani kolmeen aiheeseen, joita lähestyn mahdollisimman konkreettisesti ja rakentavasti. 1. Mikä meitä yhdistää enemmän kuin erottaa? 2. Miten saamme nykyiset sodat loppumaan, erityisesti Ukrainassa, Palestiinassa ja Sudanissa? 3. Miten voimme uudistaa YK:ta vastaamaan nykypäivän maailmaa? |