Ulsundin haveri ei selvinnyt

Onnettomuudessa menehtyi aluksen koko seitsenhenkinen miehistö, kuusi suomalaista ja yksi virolainen.
-Yksi taustatekijä on se, että alus on iäkäs ja siinä on tehty muutostöitä. Ne ovat saattaneet vaikuttaa aluksen rungon jäykkyyteen ja siihen, miten se käyttäytyy myrskyssä, kertoo meriselitystä seurannut Risto Repo.

Repo oli paikalla Suomen Onnettomuustutkintakeskuksen nimeämänä tarkkailijana. Koulutukseltaan Repo on merikapteeni ja päätoimekseen hän työskentelee ylitarkastajana Uudenmaan työsuojelupiirissä.

Lähes kaksi viikkoa kestänyt meriselitys, joka kuultiin etelänorjalaisen Skienin käräjäoikeudessa, vastaa norjalaisen käytännön mukaan onnettomuustutkintaa. Meriselityksen jälkeen Norjan merenkulkuviranomaiset saavat vielä tarkempia teknisiä tietoja.
-Mitään yksiselitteistä syytä uppoamiseen ei ilmennyt. Ainoa tapa saada varmuus on kuvata merenpohjassa makaava alus, sanoo Repo.

Lastia tuskin oli liikaa

Revon mukaan ei ole mitään näyttöä siitä, että Ulsund olisi ajanut ylilastissa. Pietarista lähteneen aluksen lastina oli alumiiniharkkoja, jotka oli määrä kuljettaa Norjan Höyangeriin.

Norjassa julkaistujen lehtitietojen perusteella lastia olisi ollut noin 2400 tonnia, ja Ulsund oli rekisteröity hieman alle 2700 tonnille. Lastin rahallinen arvo on osapuilleen 28 miljoonaa Norjan kruunua eli noin 20 miljoonaa Suomen markkaa.

Alumiiniharkot oli lastattu lähinnä aluksen keulaan ja perään. Revon mukaan tällainen lastaustapa ei sinänsä ole poikkeuksellinen tai virheellinen.
-Lasti saatiin tällä tavoin parhaiten pysymään kiinni. Lastaustapa on kuitenkin lisännyt aluksen rungon rasitusta epätasaisesti, ja se on yhdessä kovan merenkäynnin kanssa saattanut johtaa rungon murtumiseen, selvittää Repo.

Runkoon tulleeseen murtumaan viittaa se, että Ulsundin hätäviestissä kapteeni ilmoitti alukseen tulevan vettä. Hätäviestin vastaanottajat kertoivat meriselitysistunnossa, että Ulsund oli tuolloin noin kymmenen astetta kallellaan vasemmalle.

Ulsund oli vanha alus

Ulsund oli varsin vanha alus: se oli rakennettu vuonna 1971. Siihen oli tehty muutoksia ainakin kahden korjauksen yhteydessä. Revon mukaan muutokset ovat saattaneet vaikuttaa siihen, miten alus myrskyssä käyttäytyy.
-Aluksen kunnossapidossa ja huollossa ei ole moittimista. Pikemminkin voi sanoa, että suomalaiset ovat pitäneet alusta hyvin, arvioi Repo.

Kymmenkunta vuotta sitten tehdyssä remontissa Ulsundin lastiruuma muutettiin kaksiosaisesta yksiosaiseksi. Samalla kannelle kiinnitettiin kaivinkone, jonka avulla Ulsund saattoi itse purkaa lastinsa satamassa. Toinen mittava korjaus tehtiin kolmisen vuotta sitten, jolloin kuluneet pohjalevyt uusittiin.

Muutamia viikkoja ennen onnettomuutta Ulsund pysäytettiin tanskalaisessa Ålborgin satamassa. Tuolloin syynä oli Revon mukaan se, että miehistön paperit eivät olleet kaikin osin kunnossa.

Ulsund oli norjalaisen Kittilsen Shipping -yhtiön omaisuutta, mutta marraskuusta lähtien se oli ollut vuokrattuna suomalaiselle Rofera-varustamolle. Onnettomuushetkellä helmikuun lopulla se purjehti Norjan lipun alla, sillä laivayhtiöt eivät olleet vielä siirtäneet sitä Suomen rekisteriin.

Kuvaaminen toisi lisävaloa

Risto Repo ja toinen Suomen edustaja, tekninen asiantuntija Jerker Klaver Merenkulkulaitoksesta, jättivät meriselityksen yhteydessä Norjan viranomaisille pyynnön Ulsundin kuvaamisesta.

Tekniset mahdollisuudet merenpohjassa makaavan aluksen kuvaamiseen olisi esimerkiksi Norjan puolustusvoimilla tai rajavartiostolla. Kaupallisena hankkeena se maksaisi Revon mukaan ainakin useita satoja tuhansia markkoja.
-Saattaa olla, että lastin omistaja Norsk Hydro tai vakuutusyhtiö haluaa nostaa aluksen ylös saadakseen omaisuuden takaisin. Silloin tutkijaryhmä voisi saada samassa yhteydessä lisätietoja, Repo arvelee.

Ulsundin toinen päällikkö Olli Norrgård, joka poistui aluksesta Kööpenhaminassa ennen onnettomuutta, on luvannut koota viranomaisille vielä tarkemmat tiedot Ulsundin rakenteesta. Niiden pohjalta on tarkoitus tietokoneohjelman avulla etsiä selvyyttä siitä, miten onnettomuus todennäköisesti tapahtui.
(STT)