Suomen ulkoasiainhallinnossa on häirintätapausten ennaltaehkäisyn ja käsittelyn kannalta puutteita johtajuudessa sekä tiedonkulussa, toteaa tiistaina valmistunut selvitys.

Selvitys suosittaa, että ministeriössä eriytetään rekrytointi ja häirintäilmoitusten käsittely. Se suosittelee myös ammattiasiantuntijoiden rekrytoimista.

Aiemmin ulkoministeriön virkamiehet ovat moittineet sitä, että urakierron vuoksi häirintäilmoituksen teko tai sellaisen käsittely on saattanut vaikuttaa häirintään puuttuvien henkilöiden tuleviin tehtäviin. Häirinnästä syytetty on saattanut olla päättävässä asemassa, kun on päätetty ilmoituksen tekijän tai sen käsittelijän seuraavasta tehtävästä.

Ulkoasiainhallinnossa on selvityksen mukaan myös syytä vahvistaa organisaatiokulttuuria, johon kuuluu turvallisuuden tunteen, arvostuksen ja luottamuksen kokemukset. Tämä edellyttää koko toimintakulttuurin ja -tapojen uudelleen arviointia.

– Jokaisella on oltava varmuus siitä, että ”nollatoleranssi-periaate” toteutuu käytännössä. Tämä edellyttää HR-lisäresursseja henkilöstöhallintoon, tiedonkulun ja johtamisen parantamista kuin myös ministeriön joidenkin hallintoprosessien ja rakenteiden läpikäymistä. Selvityksen suositukset ovat hyvä pohja käytännön toimenpiteille. Ministeriön virkamiesjohdon on käytävä ne huolella mutta ripeästi läpi yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa, ulkoministeri Timo Soini ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen sanovat ulkoministeriön lähettämässä tiedotteessa.

Lähes joka kuudes kertoi epäasiallisesta kohtelusta

Tammi-maaliskuun aikana tehty riippumaton konsulttiselvitys tehtiin Soinin ja Virolaisen toimeksiannosta. Selvityksellä pyrittiin kartoittamaan häirintätapausten ja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyä sekä näiden tapausten esiintuomista ja tapausten käsittelyn tehostamista sekä käsittelyn johdonmukaista seurantaa.

Selvityksen toteutti konsulttiyhtiö Ramboll. Sen sähköisesti tekemään kyselyyn tuli 555 vastausta ulkoministeriöstä ja ulkomaanedustustoista. Ulkoasiainhallinnon palveluksessa työskentelee yhteensä noin 2 350 henkilöä, joista lähes 1 500 työskentelee ulkomailla. Lisäksi Ramboll teki henkilöstön, henkilöstöjärjestöjen ja työnantajan edustajien haastatteluita sekä järjesti dialogityöpajoja.