Ulkoministeriö on antanut varoituksia ahdistelusta ja potkuja alkoholin käytöstä – tällaisista tapauksista on kyse

Ottawan-suurlähettiläs Jari Vilénin kerrottiin eilen saaneen ulkoministeriöltä kirjallisen varoituksen seksuaalisesta häirinnästä.

Ulkoministeriön selvitysryhmän muistion mukaan Vilénin epäasiallinen käytös aiheutti Ottawan suurlähetystön työyhteisössä vakavia ongelmia. 

Vilénin tapana oli selvityksen mukaan kosketella työntekijöitä ja vitsailla ja kommentoida tavalla, joka koettiin seksuaalisesti värittyneenä tai syrjivänä.

Vilénin lisäksi myös muita ulkoministeriön häirintätapauksia on puitu julkisuudessa viime vuosina.

Lue myös: Jari Vilén vieritti syyt muiden niskoille: "Ei ole ollut tilaisuutta muuttaa käytöstä"

Suurlähettiläs Viinasen tapaus

Vuonna 2016 Ruotsin-suurlähettilään Jarmo Viinasen tekemä seksuaalinen häirintä tuli julkisuuteen. 

Ulkoministeriö antoi Viinaselle varoituksen ja siirsi hänet pois suurlähettilään tehtävästä. 

Viinanen kiisti syytökset pääosin. Helsingin hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että Viinanen käyttäytyi naispuolisia alaisiaan kohtaan sopimattomasti ja seksuaalisesti häiritsevästi.

Kymmeniä ilmoituksia häirinnästä

Ministeriön häirintätapaukset nousivat tapetille myös vuonna 2018. 

Ulkoministeriön tuolloin toteuttamassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskyselyssä kävi ilmi, että häirinnästä oli tehty esimiehille 54 ilmoitusta, mutta vain 13 tapauksessa asiaa oli lähdetty selvittämään ministeriön ohjeiden mukaisesti.

Samana vuonna tuolloin Sinistä tulevaisuutta edustanut Timo Soini ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) päättivät teettää riippumattoman selvityksen häirintätapauksien hoitamisesta ulkoministeriössä. 

Selvityksen toteutti konsulttiyhtiö Ramboll, joka antoi liudan toimintaohjeita ja suosituksia, miten häirintään voitaisiin puuttua paremmin.

Lue myös: Selvitys: Ottawan suurlähetystön väki oppi väistelemään Vilénin koskettelua

Varhaisen tuon malli käyttöön ministeriössä

Valtioneuvostossa otettiin käyttöön vuonna 2017 varhaisen tuen malli. Ulkoministeriöön tehtiin lisäksi Rambollin selvityksen pohjalta oma vastuullisen työkäyttäytymisen opas, joka täydensi valtioneuvoston ohjeistusta.

Oppaaseen on laadittu yhteisesti sovitut yksityiskohtaiset toimintatavat muun muassa häirinnän, seksuaalisen häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ilmoittamiseksi, selvittämiseksi ja korjaamiseksi.

Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen (UHVY) pääluottamusmies Kari Lehtonen sanoo STT:lle, että ohjeistuksen käyttö on ollut kuitenkin hyvin kirjavaa ja sattumanvaraista.

– Jos meille tulee tällainen tapaus eteen, emme voi olla täysin vakuuttuneita, miten ohjeistusta ylipäätään noudatetaan.

Lehtosen mukaan ohjeistuksen soveltamiseen näyttää pitkälti vaikuttavan se, "kenestä on kysymys".

– Jos kyse on alemmasta virkamiehestä, niin sovellusohjeistuksia näyttäisi olevan useimmiten helpompi noudattaa kirjallisesti. Jos kyse on korkeammasta henkilöstä, niin asia on huomattavasti vaikeampi, hän summaa.

Lue myös: Häirintäkohun keskiössä olevalle Jari Vilénille kirjallinen varoitus – "Irtisanomiskynnys ei ylity"

Pelko urakehityksestä vaikeuttaa ilmoittamista

Häirinnästä ilmoittamista vaikeuttavat edelleen pelko esimerkiksi urakehityksestä ja prosessin epäjohdonmukaisuus.

– Henkilöt joutuvat keräämään pitkältä ajalta todistusaineistoa häirinnästä. Kun me edunvalvojat viemme niitä eteenpäin työantajille, niin tämän jälkeen ne tuntuvat uppoavan kuin mustaan aukkoon eikä niistä enää kuulla mitään.

Vuoden 2023 ulkoasiainhallinnon työtyytyväisyysbarometrissa häirinnän ja epäasiallisen kohtelun havainnot ja kokemukset olivat lisääntyneet jonkin verran toissa vuodesta. Seksuaalisen häirinnän havaintoja tai kokemuksia oli noin prosentilla vastaajista.

Lue myös: Vilén: Tulen ottamaan tapahtuneesta opiksi

Kaksi varoitusta seksuaalisesta häirinnästä

Vilénin tapauksen lisäksi ulkoministeriössä on käsitelty viime vuosina ainakin kahta seksuaaliseen häirintään liittyvää tapausta. 

Asia selviää STT:n ulkoministeriöstä pyytämistä virkamiesoikeudellisista käsittelyistä eli niin sanotuista kurinpitopäätöksistä. STT pyysi päätöksiä vuosien 2020–2024 väliseltä ajalta.

Ulkoministeriössä suurlähetystössä avustavassa roolissa työskennellyt mies sai tammikuussa 2023 kirjallisen varoituksen seksuaalisesta häirinnästä ja epäasiallisesta käytöksestä.

Tammikuussa 2023 kirjallisen varoituksen sai myös viisumivirkailija samoista syistä.

Potkuja tullut viinasta

Viime vuosina tehdyt irtisanomiset ulkoministeriöstä liittyvät muun muassa alkoholin käyttöön.

Esimerkiksi lähetystöneuvos päädyttiin irtisanomaan vuonna 2023. Ennen irtisanomista hän oli saanut varoituksia alkoholin käyttöön liittyen. 

Yksi kirjallinen varoitus koski sitä, että lähetystöneuvos oli esiintynyt selvässä humalatilassa virkatehtäviä ulkomaanedustuksessa hoitaessaan vuonna 2022.

Lisäksi hänet tuomittiin samana vuonna sakkorangaistuksen törkeästä rattijuopumuksesta Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Lopulta lähetystöneuvos irtisanottiin.

Myös toinen lähetystöneuvoksena toiminut henkilö irtisanottiin vuonna 2021 alkoholin käyttöön liittyen.

Irtisanotuksi joutui myös vuonna 2021 ulkoministeriön ylitarkastaja. Syynä tähän oli se, että hän oli ilman esimiestensä lupaa esiintynyt ulkoministeriön virkamiehenä ja tehnyt yrityksien kanssa sopimuksia, joiden tekemiseen hänellä ei ollut toimivaltaa. 

Irtisanomista koskevassa päätöksessä arvioitiin, että toiminta on voinut aiheuttaa ulkoministeriölle jopa 130 000 euron ylimääräiset kustannukset.

Vilénin tavoin myös kaksi muuta suurlähettilästä on saanut viime vuosina kirjalliset varoitukset. Heidän varoitustensa syynä on ollut alkoholi tai sen välittäminen. Heidän virkasuhteensa ovat saaneet jatkua.

Juttuun korjattu kello 20.25 Timo Soinin puolueeksi Sininen tulevaisuus