Työntekijän uupuminen on useilla työpaikoilla aihe, josta ei voida puhua.
– Ei uskalleta puhua siitä, että on väsymystä, stressiä ja tarvitsisi toisen tyyppisiä työtehtäviä tai työskentelytapoja, koska pelätään, että silloin näytetään heikolta, arvioi Huomenta Suomessa vieraana ollut, terveysalan yrittäjä ja henkisestä romahduksesta kirjoittanut Nora Rosendahl.
Rosendahl huomauttaa, että useiden ulkomaisten tutkimusten mukaan jopa 60-90 prosenttia lääkärikäynneistä liittyy työperäisiin syihin. Samaan yhtyy myös Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Mikael Sallinen.
– Jos katsotaan sairauspoissaoloja tai lääkärikäyntejä, niin stressitekijät ja mielenterveyssyyt ovat kolmen kärjessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja flunssan kanssa. On hyvä asia, että apua haetaan, mutta voidaan ajatella, että ensisijainen asia olisi laittaa asiat työpaikalla kuntoon, Sallinen toteaa.
Voi kehittyä jopa vuosien ajan
Burn outissa eli loppuunpalamisessa on kyse pitkittyneestä työperäisestä stressireaktiosta. Työstressi voi kehittyä kuukausien, jopa vuosien ajan. Sallisen mukaan sille on tyypillistä työn korkeat vaatimukset ja se, että uupunut työntekijä on tunnollinen.
– Siihen liittyy voimakas väsymys, joka ei mene nukkumisella ja lepäämisellä ohi. Saattaa myös kehittyä välinpitämättömyyttä ja kyynisyyttä sitä työtä kohtaan, Sallinen sanoo.
Taloustilanne lisännyt epävarmuutta
Asiantuntijoiden mukaan työstressiä lisäävät niin työn vaatimustason nousu, maailmantaloudellisesti huono tilanne sekä digitaalisuus, jonka myötä ihmiset ovat aina tavoitettavissa.
