Työttömyysaste nousi elokuusta 2014 elokuuhun 2015 yhteensä 245 kunnassa. Monessa kunnassa työttömien määrä on kasvanut jopa kymmeniä prosentteja.
Kartalla on kuntien työttömyysasteen muutos elokuusta 2014 elokuuhun 2015.
Mitä punaisempi kunta on, sitä enemmän työttömyysaste on heikentynyt.
Vihreissä kunnissa työttömyystilanne on parantunut.
Klikkaamalla kuntaa saat siitä tarkempia tietoja.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Esimerkiksi isoista kaupungeista Kotkassa, Kuopiossa, Imatralla, Savonlinnassa, Seinäjoella, Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Mikkelissä työttömien määrä on kasvanut yli kymmenen prosenttia. Niistä eniten työttömien määrä on kasvanut vuodessa Kuopiossa (17 prosenttia), Seinäjoella (16 prosenttia) ja Espoossa (14 prosenttia).
Kuntien karu tilanne käy ilmi Tilastokeskuksen julkaisemista työ- ja elinkeinoministeriön kuukausittaisista kuntakohtaisista työttömyystilastoista.
– Kehitys on todella huolestuttavaa. Suurissa kaupungeissa elinkeinorakenne on monipuolisempi, joten ne heijastelevat enemmän koko taloustilannetta. Pienemmillä paikkakunnilla yksittäisillä työpaikoilla ja yrityksillä on suurempi vaikutus, Kuntaliiton työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Tommi Eskonen toteaa.
Eskosen mukaan suurin riski liittyy siihen, että työttömyys pitkittyy ja muuttuu rakenteelliseksi.
– Siinä vaiheessa, kun osaaminen ja työelämävalmiudet eivät enää vastaa työnantajien odotuksia, olemme erittäin suurissa vaikeuksissa.
65 kunnassa positiivista kehitystä
Työttömien suhde työvoimaan kasvoi viime vuoden elokuusta tämän vuoden elokuuhun 245 kunnassa ja säilyi ennallaan seitsemässä kunnassa. Työttömien määrä on kasvanut vuodessa 240 kunnassa. Muutamissa kunnissa työttömyysasteen nousu selittyy siis työvoiman vähenemisellä, eikä työttömien lisääntymisellä.
Positiivista on se, että 65 kunnassa työttömien määrä suhteessa työvoimaan pieneni. Suurin positiivinen muutos tapahtui Kannonkoskella Keski-Suomessa, Paltamossa Kainuussa ja Merijärvellä Pohjois-Pohjanmaalla.
– Kuntien kannalta keskeistä on se, että elinvoimapolitiikka paikallistasolla onnistuu. Työllisyyden hoidon keinoilla voidaan ensisijaisesti vaikuttaa siihen, ketkä työllistyvät, mutta kokonaisvaltaisella elinvoima- ja elinkeinopolitiikalla luodaan edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle yrityksiin, Kuntaliiton Eskonen toteaa.
Positiivisesta kehityksestä huolimatta Kannonkosken kunnanjohtaja Maarit Autio ei kuitenkaan ryhtyisi hurraa-huutoihin.
– Totta kai se on mukavaa, että suunta ei ole pahenemaan päin. Mutta ei tätä tilannetta voi vieläkään hyvänä pitää. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien määrä on kesän aikana kasvanut, Autio summaa.
Työttömien määrän vähenemiseen ei Miehikkälässä ole ollut poppaskonsteja. Kunnanjohtaja nostaa kuitenkin esille paikallisen sosiaalisen yrityksen Oivan toiminnan. Sosiaalisten yritysten ensisijaisena tavoitteena on ihmisten työllistäminen, vasta sen jälkeen voitontavoittelu.
– Uskon, että Oivan vaikutus muihin samankokoisiin kuntiin verrattuna on meille iso plussa. Yritys välittää työvoimaa Kannonkosken ulkopuolellekin, Autio toteaa.
Työttömien määrässä jopa kymmenien prosenttien kasvu
Selkeästi eniten työttömyys on kasvanut pienessä Miehikkälän kunnassa Suomen ja Venäjän rajalla Kymenlaaksossa. Miehikkälässä työttömien määrä on noussut vuodessa yli 50 prosenttia. Työttömien osuus koko työvoimasta on kasvanut ministeriön lukujen mukaan viime vuoden elokuusta maan eniten, 5,1 prosenttiyksikköä.
– Olemme Kotkan työssäkäyntialuetta. Teollisuuden vaikea tilanne aiheuttaa työttömyyttä Kotkassa, ja kun siellä vähennetään väkeä se heijastuu myös meille, Miehikkälän kunnanjohtaja Antti Jämsén selittää.
Pienessä, vain hieman yli 2000 hengen kunnassa pienetkin muutokset tuntuvat isolta. Vuosi sitten elokuussa kunnassa työttömiä oli 77, kun tänä vuonna samana ajankohtana työttömien määrä oli 117. Työvoiman määrä Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kunnassa on 826 henkeä.
Miehikkälän lisäksi työttömien määrässä on ollut huima nousu Ypäjällä, Lappajärvellä ja Jalasjärvellä, joista kaikissa työttömien määrä on noussut yli 30 prosentilla. Lähes yhtä paha tilanne on myös esimerkiksi Vain elämää -sarjasta tutulla Hirvensalmella ja pesäpallopitäjä Vimpelissä.
”Kyllä tästä selvitään”
Miehikkälässä kunta aloittanut tiiviin yhteistyön naapurikunta Virolahden kanssa. Miehikkälä vastaa molempien kuntien sosiaali- ja terveystoimen palveluista, kun taas Virolahden vastuualueita ovat muun muassa teknisen- ja sivistystoimen palvelut. Kuntien välinen niin sanottuun isäntäkuntamalliin perustuva yhteistyö on nimetty Kaakon kaksikoksi. Kuntaliiton Eskonen uskoo, että yhteistyö voi tuoda pelastuksen joillekin pienille kunnille.
– Uskon, että kumppanuuksien hakeminen lähikunnista tulee jatkossa yleistymään entisestään. Monessa kunnassa on uusi tilanne vastassa, jossa ei vanhat konstit enää toimi. Silloin tarvitaan yhteistyötä.
Miehikkälän tilanteesta huolimatta kunnanjohtaja Jämsén suhtautuu tulevaisuuteen valoisasti.
– Kyllä me selviydymme. Pyrimme parantamaan tilannetta yhteistyössä yrittäjien ja työvoimahallinnon kanssa. Laadimme meille parhaillaan työllisyysohjelmaa, jossa paneudutaan erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen. Kyllä se tästä vielä paremmaksi muuttuu.