Sote mullistaisi työterveyshuollonkin: Keskittyisi työperäisiin sairauksiin

– Työelämä tulee muuttumaan, ja tämä kuormittaa ihmisiä. Työterveyshuollon rooli vahvistaa työkykyä on todella kriittinen, sanoo Työterveyslaitoksen pääjohtaja Antti Koivula.

Työterveyshuollon palveluja käyttää lähes kaksi miljoonaa suomalaista. Suurelle osalle heistä työterveyshuolto tarjoaa käytännössä perusterveydenhuollon.

– On erikoista, että suuri perusterveydenhuollon toimija on erillään muusta terveydenhuollosta. Sote-uudistuksessa muutokseen on hyvä mahdollisuus, sanoo Jorma Mäkitalo, Työterveyslaitoksen tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja.

Asiantuntemus käyttöön 

Kun työterveyshuoltoa kehitetään omaksi erikoisalakseen, sen pitäisi Työterveyslaitoksen mukaan samalla hankkiutua tiiviimpään yhteistyöhön työpaikkojen kanssa. Asiantuntemusta on jo olemassa, mutta työnantajat ymmärtävät käyttää sitä liian vähän. 

– Apua työhyvinvoinnin ja työyhteisön kysymyksiin haetaan usein muualta kuin työterveyshuollosta, Mäkitalo toteaa.

Uudessa mallissa sairaanhoito säilyisi työterveyshuollon osana, mutta keskittyisi työperäisiin sairauksiin. Työssäkäyvien muita vaivoja hoidettaisiin terveyskeskuksissa tai yksityisessä terveydenhoidossa.

– Muutos ei tarkoita, että työterveyshuollon sairaanhoito kiellettäisiin, Mäkitalo sanoo.

"Äkkimuutos ei ole toimiva" 

Työterveyshuolto merkitsee monelle sitä lääkärin vastaanottoa, jolle pääsee nopeasti. Entä jos terveyskeskukset eivät sote-uudistuksen jälkeen toimikaan sujuvasti? 

Jorma Mäkitalon mukaan muutokset on toteutettava vaiheittain.

– Äkkimuutos ei ole toimiva eikä mahdollinen. Ei voi tehdä niin, että ensin romutetaan toimiva järjestelmä ja sitten toivotaan, että uusi järjestelmä korvaa sen.

Mäkitalo toteaa, että työterveyshuollon nykyisen ison roolin taustalla on 1990-luvun lama-aika, jolloin monet kunnat heikensivät terveyskeskuspalvelujaan. Työterveyshuolto laajeni paikkaamaan aukkoja.

– Jos 2020-luvulla osoittautuu, että sote-uudistus ei toimi, työterveyshuolto voi jälleen korvata puutteita.

Kaksi muutakin mallia 

Toinen Työterveyslaitoksessa hahmoteltu malli on se, että työterveyshuollosta tehdään selkeästi työssäkäyvien perusterveydenhuolto. Se merkitsee, että sairaanhoito työterveyshuollossa tehtäisiin työnantajille pakolliseksi nykyisen vapaaehtoisuuden sijaan. 

– Työnantajien velvollisuudet siis kasvaisivat, Mäkitalo sanoo.

Työterveyshuollon rahoitus tulisi tässä mallissa osin työnantajilta, osin maakunnilta ja valtiolta.

Kolmannessa mallissa mennään kuten tähänkin asti. Sitä Mäkitalo pitää vähintäänkin ongelmallisena.

– Jos työterveyshuollolle ei tehdä mitään, sen kohtalosta päättävät jotkut muut.

Työterveyslaitoksen kotisivuilla voi käydä äänestämässä, mitä mallia kannattaa.