Työterveyshuolto syynissä – houkuttelee "liikaa" lääkäreitä

Sosiaali- ja terveysministeriössä mietitään, pitäisikö työntekijöiden sairaanhoitopalvelut purkaa, koska lääkärit viihtyvät nyt liian hyvin työterveydessä eikä heitä riitä terveyskeskuksiin.

Eilen julkaistu sote-raportti opastaa sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) pohtimaan sitä, onko nykyinen työterveyssysteemi ”liian hyvä” eli kansalaisia eriarvoistava. 

Tasa-arvoa: kaikki jonoon? 

Työterveyshuolto jakautuu kahteen osaa: ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon sekä sairaanhoitoon. Ensin mainittuun ei aiota kajota, koska terveen työntekijän vaaliminen on tärkeää.

Työterveyshuollon piirissä on liki 1,8 miljoonaa suomalaista, 32% prosenttia kansalaisista. Siis vähemmistö. He pääsevät hoitoon vähemmällä jonottamisella ja heidät hoidetaan ylipäätään ripeämmin, koska työnantajalle on tärkeää saada työntekijä nopeasti hihnalle takaisin. 

– Enemmistö suomalaisista ei tällaisia palveluja saa. Työterveyshuolto sitoo joltisenkin joukon lääkäreitä, joita tarvittaisiin julkisella puolella. Tässä mielessä kansalaiset eivät ole tasa-arvoisia, arvioi STM:n ylijohtaja Kirsi Varhila. 

Onko tasa-arvo sitten sitä, että kaikki jonottavat? 

– Ei. Tasa-arvo on sitä, että kukaan ei jonota, kuittaa Varhila. 

EK ja palkansaajat kerrankin rintamassa! 

Jos jossain asiassa, niin tässä palkansaajajärjestöt ja EK ovat samaa puuta. Akavan juristi Paula Ilveskivi hymähtää kritiikille. 

– Voihan joku tietysti syyttää työterveyshuoltoa, jos julkisen palvelun saatavuudessa on ongelmia. Mutta kyllä ongelmat ovat siinä palvelujärjestelmässä itsessään.

– Ja sitten syytetään, että työterveyshuolto vie lääkärit houkuttelevien työpaikkojen vuoksi. Julkisella puolella pitäisi miettiä, millainen on työn vetovoima siellä. 

Verovaroilla ei mällätä – ei ainakaan suoraan 

Työterveyshuollon rahoittavat työnantaja (80 prosenttia) ja työntekijä (20 prosenttia) lakisääteisillä sosiaalimaksuilla. Verovaroja tähän ei kuluteta. Työnantaja saa sitten Kelalta korvauksia sairastuneista työntekijöistä.

Vuonna 2013 työnantaja osti nimenomaan kritisoidun sairaanhoidon palveluja yhteensä 455 miljoonalla eurolla ja sai palautuksia 182 miljoonaa euroa. Tämä on yksi prosentti koko Suomen terveydenhuollon menoista.

 STM:n  ylijohtaja Varhila muistuttaa, että verovaroja kuluu sittenkin, epäsuorasti. Yhteiskunta kouluttaa lääkärit ja nyt heitä päättyy liikaa työterveyteen julkisen hoidon kustannuksella. 

Tehdäänkö työterveydestä ”autoetu”? 

Työterveyden remontti vaatii lakimuutoksen, jotta korvamerkittyjen sosiaalimaksujen periminen loppuisi. Tällöin työnantajan tulisi ohjata työntekijä julkiseen sairaanhoitoon.

STM:lle jätetty raportti korostaakin tämän suuntaisesti ”valinnan vapautta”. Mutta mitä se vapaus olisi, kun mkään ei estäisi tämänkään jälkeen firmoja tarjoamasta ”spesiaalia” sairaanhoitoa. 

– Tästä voisi tulla autoetuun verrattava työsuhde-etu avainhenkilöille ja työntekijöitä kohdeltaisiin epätasa-arvoisesti, huomauttaa Akavan Ilveskivi.

Kestäisikö julkinen puoli muutoksen? 

MTV:n uutisten tietojen mukaan sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) ei aio sotesopan tässä vaiheessa kajota työterveyshuoltoon. STM:n johtaja Varhilakin myöntää, että muutoksista ei nyt selvittäisi, jos työväki siirtyisi firman hoidosta julkiselle puolelle.  

– Soten palvelujärjestelmä pitää saada ensin toimimaan ennen kuin aletaan purkaa työterveydenhuollosta tätä sairaanhoitoa pois, muistuttaa Varhila.

Korjaus 17.3.2015 kello 7.38: STM:n johtajan nimi on Kirsi Varhila, ei Vartela, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.