Laitoshuoltaja tuskailee hoitoonpääsyn kanssa Turussa: "Ihmiset eivät yksinkertaisesti pääse lääkäriin" – moni ei tiedä mitä kuuluu työterveyshuoltoon
Julkaistu 14.02.2021 19:10
Pyry-Jukka Peltomäki
pyry-jukka.peltomaki@mtv.fi
Tarja* työskentelee laitoshuoltajana Turun kaupungin päiväkodissa. Tarjan mukaan kaupungin työterveyspalveluiden rajaaminen vain ennaltaehkäistävien sairauksien hoitoon aiheuttaa sen, etteivät työntekijät joko pääse, tai on vähintään erittäin hankalaa saada hoitoa työterveyden puolelta Turussa.
Turun työterveysjohtajan mukaan moni ei välttämättä tiedosta, etteivät sairaanhoitopalvelut välttämättä kuulu työterveyshuollolle.
– Varmaan kaikki Turun kaupungin työntekijät ovat täysin kypsiä tähän. Jos sairastuu vaikka flunssaan ja soittaa aamulla työterveyteen kun se aukeaa, niin sieltä vastataan, ettei vapaita aikoja ole, Tarja kummeksuu.
Tarjolla vain ennaltaehkäiseviä palveluita
Työterveyshuollosta neuvotaan Tarjan mukaan kääntymään yksityisten palveluntarjoajien tai terveyskeskusten puoleen, sillä he tarjoavat ainoastaan ennaltaehkäiseviä palveluita.
Terveyskeskuksissa puolestaan neuvotaan palamaan takaisin työterveydenhuollon pariin, sillä terveyskeskuksissa hoidetaan ensisijaisesti ne ihmiset, jotka eivät kuulu työterveydenhuollon piiriin.
– Ihmiset eivät yksinkertaisesti pääse lääkäriin. Hyvin moni meidänkin päiväkodista on joutunut käymään omakustanteisesti yksityisellä puolella, Tarja sanoo.
Laki asettaa yksiselitteiset raamit
Turun kaupungin verkkosivujen mukaan työterveyshuollon palveluiden tavoitteena on työntekijöiden työterveyden ja -hyvinvoinnin tukeminen, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen.
Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto eli ns. lakisääteinen työterveyshuolto. Halutessaan työnantaja voi järjestää myös sairaanhoito- ja muita terveydenhuoltopalveluita. Sairaanhoidon tavoitteena on työkyvyn ylläpito ja työkyvyttömyyden ehkäisy.
Turun Työterveystalo, joka vastaa kaupungin työntekijöiden työterveyspalveluista, viittaa sivuillaan niin ikään työterveyslakiin.
Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.
Koronapandemia kuormittaa myös työterveydenhuoltoa
Turun kaupungin työterveysjohtaja Marjo Sinokin mukaan maailmanlaajuinen koronapandemia kuormittaa koko suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, joka näkyy väistämättä myös työterveydenhuollossa. Mittava osa Turun työterveystalon henkilöstöstä on tällä hetkellä sidottu koronatoimiin.
Lainmukainen ennaltaehkäisevä työterveydenhoito hoidetaan Sinokin mukaan työterveystalossa moitteettomasti.
– Sairaanhoidon palveluita työnantaja voi halutessaan järjestää ja meidän sopimuksessamme Turun kaupungin kanssa on sovittu niin, että me annamme niitä palveluja resurssien sallimissa puitteissa. Eli silloin kun aikoja on, voimme antaa niitä myös sairaanhoidon palveluihin.
– Työterveyshuollon sairaanhoidon palvelu osana hyvän työterveyskäytäntö -asetuksen mukaan pitää kuitenkin olla työterveyspainotteista. Eli ihan kaikki sairaudet eivät kuulu edes työterveyshuollon hoidettaviksi. Meillä on esimerkiksi jo aiemmin Turun kaupungin kanssa rajattu esimerkiksi pitkäaikaissairaudet kokonaan pois työterveyshuollosta. Jokaisella suomalaisella on oikeus hoidattaa sairauksia perusterveydenhuollon puolella, Sinokki muistuttaa.
Turun kaupungilla työskentelee yhteensä noin 11 500 ihmistä koko- tai osa-aikaisesti. Tarja epäilee, ettei kaupunki ole sijoittanut riittävästi varoja työterveydenhuoltoon.
– Työterveyspalveluita ei ole. Siellä sanoo vastaanottovirkailija ihan suoraan, että Turun kaupunki on ostanut niin rajatun palvelun työterveyteen, että he tarjoavat ei-oota, Tarja kuvailee pöyristyneenä.
Tarja työkavereineen on kertomansa mukaan ollut sähköpostitse yhteydessä työterveyspalveluista Turun kaupungissa päättävään tahoon. Vastauksessa viitattiin juuri työterveyshuoltolakiin.
Tarja on itsekin hiljattain ollut yhteydessä työterveydenhuoltoon omien kipujensa takia. Ajan saaminen vaatii Tarjan mukaan kuitenkin tuuria.
– Minulle sanottiin, että täällä on jo seitsemänkymmentä ihmistä jonossa, eikä aikoja ole ja ainoastaan yksi lääkäri, joka hoitaa.
Sinokin mukaan työterveystalossa on töissä tällä hetkellä 22 lääkäriä. Näiden päälle tulevat vielä niin sanotut ostopalvelulääkärit.
– Akuuttivastaanottoa pitää näissä sairaustapauksissa myös useampi lääkäri. Puhelinlinjat voivat toki hetkellisesti olla tukossa. Esimerkiksi maanantaiaamuisin puheluja voi tulla yhtäaikaisesti yli sadan odottajan verran. Jonottamaan ei kuitenkaan tarvitse jäädä, sillä meillä on takaisinsoittojärjestelmä, Sinokki kertoo.
Eri terveydenhuollon tahoilla pallottelu nakertaa Tarjan mukaan luottamusta yhteiskunnallisten asioiden sujuvaan hoitamiseen. Moni tekee Tarjan mukaan töitä äärirajoilla.
– Kun on kuitenkin tottunut tässä yhteiskunnassa siihen, että jos on ne työterveyspalvelut, joiden pitäisi ensisijaisesti tarjota apua silloin kun sitä tarvitsee, Tarja päättää.
Työterveysjohtaja ei tunnista ilmiötä ihmisten pallottelusta. Kyse saattaa olla väärinkäsityksestä.
– No ihmisiä ei tietenkään saa pallotella. Se on erittäin huono ja ikävä tapa. Työterveyshuollolla ei ole sairaanhoidon velvollisuutta, vaan se on siellä perusterveydenhuollossa. On ikävä asiakkaalle, jos terveyskeskuksesta käsketään palata omaan työterveyshuoltoon.
– Hyvin monissa työterveyshuolloissa ei ole lainkaan sairaanhoidon palveluja, eli perusterveydenhuollosta ei periaatteessa sellaista ohjetta voi edes antaa.
Ihmisillä saattaa Sinokin mukaan olla vääriä luuloja tai käsityksiä siitä, mitkä asiat kuuluvat työterveydenhuollon piiriin.
– Aika monet ihmiset ajattelevat niin, että työterveyshuolto on pelkästään sairaanhoitoa ja sairastuessa kuuluu päästä sinne työterveyshuoltoon, jossa palvelu on kuitenkin nimenomaan ennaltaehkäisevää, Sinokki muistuttaa.
– Se on meilläkin ehkä yleisin tyytymättömyyden aihe.
Tarjan negatiivisia kokemuksia Sinokki ei halua kiistää.
– Hänen kokemuksensa on varmaan ihan aito. En sitä lähde kiistämään, jos hän on näin toiminut, että töitä on tehty ihan äärirajoille asti. Riippuu tietysti, minkälainen vaiva on.
– Meillä on terveyshoitajavetoinen työterveyspalvelu, eli ohjataan muutenkin ottamaan yhteyttä omaan työterveyshoitajaan, joka arvioi tilannetta tarkkojen etukäteen mietittyjen prosessien mukaan. Kyllä niiden palveluiden ainakin periaatteessa pitäisi toimia.
Tarjan* nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi.
