Syksy lähenee, ja monien kesälomat alkavat olla loppusuoralla. Samaan aikaan työpaikoilla joudutaan pohtimaan jo toista vuotta peräkkäin, miten työvuorot järjestetään pandemiatilanteessa.
Tilanne on nyt kuitenkin erilainen kuin vuosi sitten, sillä koronarokotteen saaneiden suomalaisten määrä kasvaa joka päivä. Periaatteessa työnantajalla voisi siis olla mahdollisuus pohtia työvuorojen järjestämistä myös rokotusten näkökulmasta.
Mutta saako työnantaja kysyä tietoja siitä, onko työntekijä saanut koronarokotteen?
Ei saa, tulkitsee työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta. Tämä johtuu siitä, että koronarokotetiedot muuttuivat potilastiedoiksi eli salaisiksi, kun ne siirrettiin Omakantaan eli suomalaisten terveystietoja kokoavaan viranomaispalveluun.
– Jos mietitään, onko rokotuksen saaminen terveystieto vai ei, niin tietosuojavaltuutettu toteaa, että potilastietoja ovat terveydenhuollossa hoidon yhteydessä syntyvät tiedot, jotka merkitään potilasasiakirjoihin. Niiden salassapidosta ja asemasta säädetään potilaslaissa, Koskinen sanoo.
– Koronarokotustiedot ovat nyt Omakannassa. Nyt ne ovat siis potilastietoja. Niitä koskien on oma pykälänsä, jossa niiden salassapidosta ja tietojen antamisesta säädetään. Tulkitsen sen siis niin, että asia muuttui sen jälkeen, kun tiedot koronarokotuksista siirrettiin Omakantaan.
Vapaaehtoisesti tiedon saa kertoa
Kyseinen lain pykälä numero 13 käsittelee potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapitoa. Pykälä on hyvin tiukka ja käytännössä estää työnantajan oikeuden saada tietoa salassa pidettävistä potilastiedoista.
– Sitä ei mitenkään säädellä, että jos ihminen haluaa itse kertoa rokotuksestaan, hän voi sen tehdä. Mutta jos hän kieltäytyy kertomasta, siitä ei saa olla haitallisia seurauksia työntekijälle, Koskinen mainitsee.
Tietosuojavaltuutetun sivuilla todetaan, että koronapandemian aikana työnantaja voi käsitellä tietoa työntekijän ottamasta koronarokotuksesta työelämän tietosuojalain tarpeellisuusvaatimuksen mukaisesti, jos tieto on tarpeellinen esimerkiksi työsuhteen velvollisuuksien tai työtehtävien erityisluonteen vuoksi. Työterveydestä voidaan myös antaa tilastollista tietoa työntekijöiden rokotuskattavuudesta työpaikalla.
Koskinen kuitenkin tulkitsee, että säännös on nimenomaan linjannut tilannetta ennen kuin rokotetiedot siirrettiin Omakantaan.
Terveystietojen käsittely tiukasti säädeltyä
Entä saako työnantaja järjestellä työvuoroja työturvallisuuden nimessä siten, että esimerkiksi rokotettuja sijoitetaan sellaisiin tehtäviin, joissa ollaan paljon tekemissä muiden kanssa?
– Potilaslain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden kautta pitäisi hoitaa tuollaiset asiat. Kun ne ovat salassa pidettäviä asioita, työnantaja ei voi vaatia niiden ilmoittamista, vaan siinä pitää olla terveydenhuollon ammattilainen, Koskinen vastaa.
– On muistettava vielä myös se, että jos henkilö antaa todistuksen jollekin työnantajan edustajalle, se on työntekijän terveystieto. Sitä saavat käsitellä vain ne henkilöt, joille terveystietojen käsittely kuuluu, eli se menee vain henkilöille, jotka työnantaja on nimennyt terveystietoja käsittelemään. Ja he ovat vaitiolovelvollisia, Koskinen sanoo.