Syksy lähenee, ja monien kesälomat alkavat olla loppusuoralla. Samaan aikaan työpaikoilla joudutaan pohtimaan jo toista vuotta peräkkäin, miten työvuorot järjestetään pandemiatilanteessa.
Tilanne on nyt kuitenkin erilainen kuin vuosi sitten, sillä koronarokotteen saaneiden suomalaisten määrä kasvaa joka päivä. Periaatteessa työnantajalla voisi siis olla mahdollisuus pohtia työvuorojen järjestämistä myös rokotusten näkökulmasta.
Mutta saako työnantaja kysyä tietoja siitä, onko työntekijä saanut koronarokotteen?
Ei saa, tulkitsee työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen Turun yliopistosta. Tämä johtuu siitä, että koronarokotetiedot muuttuivat potilastiedoiksi eli salaisiksi, kun ne siirrettiin Omakantaan eli suomalaisten terveystietoja kokoavaan viranomaispalveluun.
– Jos mietitään, onko rokotuksen saaminen terveystieto vai ei, niin tietosuojavaltuutettu toteaa, että potilastietoja ovat terveydenhuollossa hoidon yhteydessä syntyvät tiedot, jotka merkitään potilasasiakirjoihin. Niiden salassapidosta ja asemasta säädetään potilaslaissa, Koskinen sanoo.
– Koronarokotustiedot ovat nyt Omakannassa. Nyt ne ovat siis potilastietoja. Niitä koskien on oma pykälänsä, jossa niiden salassapidosta ja tietojen antamisesta säädetään. Tulkitsen sen siis niin, että asia muuttui sen jälkeen, kun tiedot koronarokotuksista siirrettiin Omakantaan.
Vapaaehtoisesti tiedon saa kertoa
Kyseinen lain pykälä numero 13 käsittelee potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapitoa. Pykälä on hyvin tiukka ja käytännössä estää työnantajan oikeuden saada tietoa salassa pidettävistä potilastiedoista.