Rokottamaton mahdollista lomauttaa töistään? SAK ja STTK tyrmäävät EK:n ajatuksen

Elinkeinoelämän keskusliitto EK väläytti mahdollisuutta eilen.

–  Jokaisella työntekijällä on oikeus valita, rokottautuuko ja oikeus valita, kertooko siitä työnantajalle. Työntekijälle ei voi tulla seuraamuksia siitä, jos ei halua asiasta kertoa, sanoo SAK:n työmarkkinapäällikkö Karoliina Huovila.

EK:n johtaja Ilkka Oksala vaati torstaina blogissaan, että koronapassit otetaan käyttöön työpaikoilla, jotta työnantaja saa tietää, ovatko työntekijät ottaneet koronarokotteen. Työnantaja voisi järjestää työt niin, että rokottamaton ei vaaranna muiden terveyttä. Mikäli töiden uudelleenjärjestely ei olisi mahdollista, olisi työnantajan Oksalan mukaan voitava lomauttaa kyseinen rokottamaton työntekijä.

Lue myös: EK vaatii: Koronapassit otettava käyttöön työpaikoilla

STTK:n johtaja Minna Ahtiainen ymmärtää Oksalan lähestymistapaa siltä kannalta, että työnantajan velvollisuutena on huolehtia, että kenenkään terveys ei työpaikalla vaarannu.  

–  Se, ettei ole rokotettu, ei ole kuitenkaan lomautusperuste.

STM:n lakimies: Monta haasteellista kysymystä

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on aloittanut valmistelun koronapassin käytön laajentamiseksi. Tämä liittyy siihen, että toiminnanharjoittajat ovat toivoneet voivansa käyttää koronapassia tapahtumissa myös silloin kun koronarajoitustoimia ei ole käytössä. Samassa yhteydessä arvioidaan, onko tarvetta ja perusteita laajentaa koronapassin käyttöä myös työpaikoilla niin, että passi olisi työpaikalle pääsyn ehtona.

–  Eteemme on tullut kysymys, olisiko tarpeen joissakin työpaikoissa edellyttää koronapassia, mutta tästä ei varsinaista toimeksiantoa ole ollut, sanoo lakimies Mirka-Tuulia Kuoksa STM:stä.

Kuoksasta koronapassin edellyttämiseen työpaikoilla liittyy monia haasteellisia kysymyksiä. Ensinnäkin sen edellyttäminen on perusoikeusrajoitus, johon liittyy muun muassa kysymys siitä, olisiko tämä välttämätöntä ja oikeasuhtaista.Tällä hetkellä työnantajalla ei ole oikeutta saada tämäntyyppisiä terveystietoja työntekijästä ilman tämän suostumusta.

Muita asiaan liittyviä kysymyksiä ovat muun muassa testien järjestäminen, työntekijän oikeus työhön ja työntekijöiden riittävyys. Oma kysymyksensä on, mitä seurauksia työntekijälle kohtuudella voisi seurata passittomuudesta.

Lue myös: WHO Euroopan koronatilanteesta: "Vakava huolenaihe"

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi tänään Ylelle, että hallitus käy koronatilannetta läpi ensi keskiviikkona ja tarkastelee muun muassa, millä tavalla koronapassin käyttöä voitaisiin laajentaa.

SAK: Muutoksista pitäisi päättää kolmikannassa

Oksalan mukaan lainvalmistelu, jolla tehtäisiin mahdolliseksi koronarokotuksen edellyttäminen työntekijöiltä, pitäisi käynnistää pikaisesti.

Ahtiainen suhtautuu varauksellisesti passin käytön laajentamiseen työpaikoille, sillä siihen liittyy perustuslain, tietosuojan ja perusoikeuksien näkökulmasta monia asioita, jotka tekevät siitä haasteellisen.

–  Se täytyy tarkastella oikeudellisesti hyvin huolellisesti, jos sosiaali- ja terveysministeriö sitä lähtee edistämään, Ahtiainen sanoo.

Myöskään Huovilan mukaan asia ei ole lainkaan yksinkertainen ja passin mahdollinen käyttäminen työpaikoilla edellyttäisi luultavasti muutoksia työlainsäädäntöön.

–  Muutoksista pitäisi päättää kolmikannassa ja valmistella asianmukaisesti ottaen huomioon työelämän juridiikka.

Lue myös: "Kuinka pitkälle työnantajan oikeus ulottuu?" – Tällaisia ongelmia koronapassin laajentamisesta hoitohenkilökuntaan liittyisi

Huovilan mukaan kaikki työntekijät kattava sääntely olisi myös hankalaa, sillä työpaikat ja työtehtävät ovat niin erilaisia ja mahdollisuus esimerkiksi etätöihin vaihtelee suuresti.

Estääkö lainsäädäntö automaattisen tarkastuspisteen työpaikoilla?

Helsingin yliopiston työoikeuden dosentti, oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja nostaa esiin ajatuksen, että työnantaja ottaisi käyttöön automaattisen kulunvalvontajärjestelmän, jolle työntekijän pitäisi näyttää koronapassia työpaikalle saapuessaan.

Ideana olisi, että järjestelmä ei keräisi mitään tietoja, vaan pelkästään tarkastaisi työntekijän edellytykset työpaikalle pääsyyn. Järjestelmän tarkoituksena olisi turvata työpaikan riittävä työturvallisuus.

Paanetojan mielestä olisi tarpeen keskustella, millaiset seikat mahdollisesti estäisivät tällä hetkellä järjestelmän käyttöönoton työpaikoilla.

–  Olisi tärkeää saada vastaus siihen, estääkö lainsäädäntö automaattisen, työturvallisuuden takaamiseksi järjestetyn tarkastuspisteen työpaikoilla.

Paanetojan mukaan toinen kysymys on, miten toimitaan, jos työntekijä ei pääsisi läpi tarkastuspisteestä. Tällaisiin tilanteisiin voi liittyä ongelmia muun muassa tietosuojan näkökulmasta, jos työntekijä joutuu kertomaan, miksi hän ei ole päässyt työpaikalle. Esimerkiksi koronarokotuksen saamista koskeva tieto on yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukainen terveydentilatieto.

Lisäksi voi olla työntekijöitä, jotka eivät terveydellisistä syistä ole voineet ottaa koronarokotetta eivätkä siten ole voineet saada dokumentaatiota, joka oikeuttaisi työpaikalle pääsyyn. Tämä on Paanetojan mukaan yksi oikeudellinen kysymys, joka pitää ratkaista työpaikkojen koronapassikeskustelussa.