Työntekijä ei lähtökohtaisesti saa siirtää kesälomaansa, vaikka koronakaranteeni sotkisi lomasuunnitelmat: "Eihän se tietysti kauhean reilulta kuulosta"

Palkansaajakeskusjärjestöjen mukaan kesälomaa ei lähtökohtaisesti voi yksipuolisesti siirtää, jos työntekijä joutuu esimerkiksi altistuksen takia karanteeniin ennen kesälomaa tai sen aikana.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n työehtoasiantuntija Ismo Kokko muistuttaa, että vuosilomiin liittyviä asioita sääntelee vuosilomalaki.

– Työ- ja virkaehtosopimuksissa on joitakin poikkeamia lainsäädännöstä, mutta yleisesti ottaen ne eivät koske koronatilannetta.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akavan työelämäasioiden päällikkö Lotta Savinko kertoo, että työntekijä ei voi siirtää kesälomaansa, jos joutuu esimerkiksi altistuksen takia koronakaranteeniin ennen kesäloman alkua. Pelkkä karanteeni ei oikeuta siirtoon. Jos työntekijä sen sijaan sairastuu, lomaa voi siirtää sairauden takia.

Työntekijäkeskusjärjestöjen edustajat viittaavat vuosilomalakiin, joka linjaa, että mikäli työntekijä on esimerkiksi sairauden vuoksi työkyvytön vuosilomansa alkaessa, lomaa on työntekijän pyynnöstä lykättävä.

Työntekijällä on oikeus siirtää lomaansa myös silloin, jos on etukäteen tiedossa, että hän joutuu lomansa aikana esimerkiksi sairaalahoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

Pattitilanteessa puhuttava työpaikalla

Lain mukaan työnantajalla on oikeus määrätä vuosiloman ajankohta. Työntekijä ei siis voi yksin päättää vuosilomansa siirtämisestä. Jos lomasta on aiemmin sovittu, siitä pitäisi sopia uudestaan.

Työnantaja voi määrätä vuosiloman ajankohdan neljä viikkoa etukäteen. Poikkeustilanteessa vuosiloman voi määrätä kaksi viikkoa etukäteen, mutta se on äärimmäinen takaraja, josta ei voi joustaa.

SAK:n Kokon mukaan luottamusmiehen tulisi käydä työpaikan johdon kanssa keskusteluja siitä, kuinka koronakaranteenitilanteessa toimitaan.

Lue myös: Mitä, jos sairastun kesken ulkomaanmatkan? Muista nämä ulkomaille lähtiessä!

– Viime kädessä jokaisen kohdalla tilanne pitäisi katsoa erikseen. Jos joutuu kotiin karanteeniin ja se sattuu loma-ajalle, niin eihän se tietysti kauhean reilulta kuulosta. Näkemykseni on se, että tuollaisessa tilanteessa olisi hyvä, että vuosilomia alettaisiin katsoa uudelleen ja mahdollisesti siirrettäisiin, Kokko pohtii.

Myös Savinko huomauttaa, että on työntekijälle kohtuuton tilanne, jos työntekijä asetetaan esimerkiksi työtehtäviin liittyvän matkan vuoksi karanteeniin yhtä aikaa vuosiloman kanssa eikä vuosilomaa voi siirtää.

– Tällöin asiasta tulisi pystyä sopimaan eli siirtämään vuosilomaa, Savinko toteaa.

Hän huomauttaa, että työntekijän omasta lomamatkasta johtuva omaehtoinen karanteeni ei oikeuta loman siirtämiseen.

Korona ei kumoa lakia

EU-oikeudesta on hiljattain tullut muutos suomalaiseen lainsäädäntökäytäntöön. Jos työntekijä sairastuu loman aikana, vuosilomaa on mahdollisuus siirtää.

– Mutta jos kyseessä on karanteeni, siitä ei ole vielä oikein oikeuskäytäntöjä. Meillä ei siis suoraan ole esimerkiksi laissa määräystä karanteenitilanteesta, Kokko sanoo.

Jos työnantaja omasta päätöksestään asettaa työntekijän karanteeniin, työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa karanteenin ajalta.

– Nämä ovat koko lailla uusia tilanteita, joita meillä ei aikaisemmin ole ollut, ja näin ollen työelämäsäännöstöstä ei välttämättä löydy vastauksia kaikkiin kysymyksiin, vaan niitä luodaan matkan varrella, Kokko summaa.

Syksyllä on määrä aloittaa hallitusohjelmassa sovittu vuosilomalain uudistusprojekti. Kokko arvelee, että uudistuksen yhteydessä tulevat esiin koronatilanne ja se, kuinka asia tulisi tuoda vuosilomalakiin.

Hän korostaa, että koronatilanne ei muuta voimassaolevaa lainsäädäntöä.

– Vastausta etsitään aina ensin lainsäädännöstä ja työehtosopimuksesta. Jos sitä ei sieltä suoraan löydy, pitää yrittää sopia asioista työpaikalla.