Elinkeinoelämä kertoo olevansa pääosin tyytyväinen hallituksen tiistaina budjettiriihen jälkeen esittelemään budjettiesitykseen, kun taas työntekijäpuolelta esitys saa tylyn tuomion.
Hallitus pääsi tiistaina sopuun uusista miljardin euron sopeutustoimista vuodelle 2027. Uudet sopeutustoimet kohdistuvat etenkin korkotukilainavaltuuteen ja yritystukiin.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) kiitteli hallituksen päätöstä pitää kiinni keväällä päätetyistä kasvutoimista.
– Hallituksen budjettiriihessä tekemät päätökset olivat vaikeita, mutta välttämättömiä Suomen talouden kestävyyden näkökulmasta, keskusliiton tiedotteessa sanottiin.
Myös Suomen Yrittäjät sanoi pitävänsä hallituksen budjettiesitystä pääosin tasapainoisena. Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan toimet kannustavat työntekoon.
– On kasvun kannalta hyvä, että tasapainotus tehdään säästämällä eikä kiristämällä työn ja yrittämisen verotusta, Brotherus sanoi tiedotteessa.
Tutkimus- ja kehitysrahoituksesta (T&K) leikkaamista Brotherus kritisoi.
– On kuitenkin hyvä, että esitetyt T&K-leikkaukset jäivät ennakkotietoja pienemmiksi, Brotherus totesi.
"Uhka riittävälle asuntotuotannolle"
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) mukaan hallituksen budjettiesitys sisältää joitain parannuksia elokuussa esiteltyyn luonnokseen nähden.
– Uudet päätökset vetävät kokonaisuuden ojasta allikkoon, järjestön tiedotteessa kuitenkin todettiin.
STTK:n mukaan budjettiriihi viestii hallituksen talouspolitiikan epäonnistumisesta.
SAK kritisoi muun muassa korkotukilainojen takausten vähentämistä, jota järjestö pitää huonona uutisena jo pitkään taantumasta kärsineelle rakennusalalle. Valtion tukeman asuntotuotannon vuotuista korkotukilainavaltuutta eli ara-lainojen valtuuksia leikataan 365 miljoonalla eurolla vuodesta 2027 lähtien.
– Päätös on uhka riittävälle asuntotuotannolle tulevaisuudessa, SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila sanoi tiedotteessa.
Ara-lainojen valtuuksien leikkaukset saavat kritiikkiä myös STTK:lta.
"Rasismikohun keskellä maahanmuuttajille keppiä"
SAK:n mukaan hallituksen työllisyystoimet taas jäivät lupauksista huolimatta kosmeettisiksi.
Keskusjärjestö kritisoi muun muassa maahanmuuttajien kotouttamisesta leikkaamista. Maahanmuuttajien kotouttamisesta leikataan 30 miljoonaa euroa niin, että kuntien kotouttamistehtävien lainsäädännöllisiä velvoitteita vähennetään.
– Hallitukselle maahanmuuttajien työllisyys ei selvästikään ole kovin tärkeää, tiedotteessa sanottiin.
– On älytöntä, että uuden rasismikohun keskellä hallitus päättää jakaa maahanmuuttajille keppiä, SAK:n ekonomisti Knuutila totesi.
Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava taas sanoi olevansa tyytyväinen hallituksen päätökseen työttömien opiskelumahdollisuuksien laajentamisesta.
– Vihdoinkin hallitus päätti sellaisista työllisyystoimista, jotka luovat toivoa työttömille, sanoi Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren tiedotteessa.
Yritystukien leikkausta Akava sanoi pitävänsä perusteltuna. Keskusjärjestön mukaan järjestelmä kaipaa kuitenkin kokonaisuudistusta.
– Oli myönteistä, että budjettiriihessä ei tehty uusia leikkauksia korkeakoulujen rahoitukseen tai luovuttu TKI-tavoitteesta (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta).
"Veronkorotukset osuvat jokaisen arkeen"
Päätös korottaa haittaveroja kirvoitti kritiikkiä panimo- ja virvoitusjuomateollisuudelta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton mukaan päätökset nostavat suomalaisen elinkustannuksia.
– Erityisesti alkoholiin ja virvoitusjuomiin kohdistuvat veronkorotukset osuvat jokaisen arkeen ja syövät ostovoimaa, liiton tiedotteessa sanottiin.
Veronkorotukset kohdennetaan alkoholi-, tupakka- ja/tai jäteveroon.