Toimihenkilöjärjestö STTK arvioi, että hallituksen panostukset työllisyysasteen nostamiseen ovat monessa suhteessa oikean suuntaisia.
Järjestön mielestä esitetyillä toimilla työvoimapolitiikka tehostuu, mutta Suomi jää edelleen jälkeen muiden pohjoismaiden tasosta.
STTK:n laskelmien perusteella yksityinen palkkatuki pitäisi lähes kolminkertaistaa ja työvoimapalveluiden resurssit tuplata, jos halutaan saavuttaa pohjoismainen taso aktiivisessa työvoimapolitiikassa. Samalla tarvitaan uudistuksia, joilla palkkatuen käyttö tulee nykyistä houkuttelevammaksi.
SAK iloitsee aktiivimallin poistumisesta – iso helpotus työttömille
SAK riemuitsee siitä, että niin sanottu aktiivimalli poistuu ensi vuoden alussa. Järjestön mielestä kyse on suuresta helpotuksesta työttömille, koska aktiivimalli on koettu epäoikeudenmukaiseksi.
Palkkatuen uudistaminen, työttömien yksilölliset palvelut sekä karenssien uudistaminen ja kohtuullistaminen ovat SAK:n mukaan tärkeitä askeleita kohti Pohjoismaista työllisyyden hoitoa. Järjestö moittii kuitenkin esitystä siitä, että työvoimapalveluihin suunnatut lisärahat ovat vaatimattomia suhteessa tarpeeseen.
Luonnonsuojeluliitto: Budjetti parantaa luonnon tilaa, mutta vastaa huonosti ilmastohuoliin
Suomen luonnonsuojeluliitto kertoo olevansa iloinen siitä, että hallituksen budjettiesityksessä osoitetaan luonnonsuojeluun hallitusohjelmassa luvattu 100 miljoonan euron lisärahoitus.
Sen sijaan ympäristölle haitallisiin yritystukiin tehtiin vain pieni korjaus. Liiton mielestä turpeenpolton verotukeen olisi pitänyt puuttua jo nyt eikä vasta energiaverotuksen kokonaisuudistuksessa.
Kuntakenttä helpottui valtionosuuksien palautuksista – kuntatalouden kriisiä se ei kuitenkaan ratkaise
Kuntakenttä on erittäin helpottunut siitä, että valtionosuuksia palautetaan kunnille, kertoo Suomen Kuntaliitto. Valtionosuuksien palautukset liittyvät siihen, että kilpailukykysopimuksen leikkaukset päättyvät sekä siihen, että valtio vastaa osasta peruspalveluiden kustannusten nousua.
Hallitus linjasi budjettiriihessä, että kuntien valtionosuudet kasvavat ensi vuonna 1,1 miljardia euroa. Kuntaliitto muistuttaa, että kuntatalouden ja julkisen talouden tasapainon saavuttamiseksi tarvitaan edelleen merkittäviä lisätoimia.
Akava: Työllisyys- ja kasvupanostukset olisivat voineet olla rohkeampia
Työmarkkinakeskusjärjestö Akava kertoo pitävänsä hyvänä, että budjettiriihessä päätettiin lukuisista työllisyystoimista. Ne eivät kuitenkaan vielä riitä työllisyystavoitteen saavuttamiseksi, järjestö arvioi.
Akavan mielestä työllisyyspaketista jäi puuttumaan konkreettisia toimia, kuten luopuminen työvoiman saatavuusharkinnasta. Työperäisen maahanmuuton kokonaisuudistuksen aloittaminen on kuitenkin myönteistä.
Ansiotuloverotusta ei pitäisi Akavan mukaan kiristää millään tulotasolla. Tämä ei nyt toteudu, kun hallitus päätti suunnata veronkevennykset vain pieni- ja keskituloisille.
Suomen Yrittäjät: yritystukien leikkaus jäi vaatimattomaksi
Hallituksen esitys leikata yritystuista 120 miljoonaa euroa on vaatimaton, sanoo Suomen Yrittäjät. Täysimääräisesti dieselöljyn veronalennukseen kohdistuva leikkaus uhkaa nostaa yritysten kuljetuskustannuksia, järjestö kritisoi.
Järjestön puheenjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan hallituksen tulisi tiukentaa finanssipolitiikkaansa ja esittää uusia, vaikuttavia työllisyyspäätöksiä. Hänen mukaansa on vaikea nähdä, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023.
Panimoliitto: Hallitus osoittaa rohkeutta pidättyessään alkoholiveron korotuksesta
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto kehuu hallituksen esitystä ensi vuoden budjetiksi siitä, että budjettiesityksessä uskalletaan vihdoin puolustaa suomalaista panimoteollisuutta.
Järjestön mielestä hallitus osoittaa rohkeutta ja hyvää harkintakykyä päättäessään olla nostamatta alkoholin verotusta ensi vuonna. Liiton mukaan usealle hallitukselle alkoholivero on ollut maksuautomaatti, jota valtio on käyttänyt kassansa täyttämiseen.
Metsäteollisuus haukkuu budjettiesityksen – valopilkkuja on vain muutama
Metsäteollisuus arvioi, että hallituksen budjettiesitys osoittaa, ettei hallitus kanna riittävästi vastuuta Suomen pitkän aikavälin hyvinvoinnin turvaamisesta. Järjestön mielestä on harkitsematonta kasvattaa Suomen kansantaloudelle keskeisen vientiteollisuuden kustannuksia hetkellä, jolloin maailmantalouden suhdanne on kääntymässä.
Polttoaineverojen äkkikorotus on Metsäteollisuuden mukaan huonosti harkittu. Sen sijaan hyvää lupaa 300 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus liikenneväylien kunnossapitoon.
Työllisyystoimien osalta budjettiriihi oli kuitenkin pettymys Metsäteollisuudelle. Erilaisia työllistämistoimia on kirjattu paljon, mutta niiden vaikuttavuus jäänee heikoksi.
Veronmaksajat: Budjettiriihen veroratkaisut merkitsevät palkkaverotuksen selvää kiristymistä
Veronmaksajain keskusliitto syyttää hallitusta siitä, että budjettiriihen veroratkaisut merkitsevät palkkaverotuksen selvää kiristymistä ensi vuonna. Verotuksen kiristyminen leikkaa keskituloisen nettopalkasta 160 euroa vuodessa.
Budjettiriihessä päätetty kotitalousvähennyksen leikkaaminen on Veronmaksajien mukaan selvässä ristiriidassa hallituksen harmaan talouden purkamiseen ja työllisyyden parantamiseen liittyvien tavoitteiden kanssa.
MTK tyytyväinen väyläpanostukseen, kaipaa laajakaistainvestointia
Hallituksen esitys väyläverkon kunnossapidon tasokorostuksesta luo työllisyyden ja kasvun edellytyksiä, sanoo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK.
Järjestö kuitenkin kaipaisi vastaavia panostuksia digitaaliseen infrastruktuuriin. Nopean laajakaistan saatavuuden edistäminen tukisi talouskasvua koko maassa, MTK sanoo.
Järjestön mukaan budjetti oli maa- ja metsätalouden osalta hallitusohjelman mukainen.
Uutista täydennetty kello 20.52.