Suomessa oli huhtikuussa 2 432 000 ihmistä, jotka kävivät töissä. Ympäristön kuormituksen kannalta ei siis ole aivan sama, miten työmatkat tehdään: jalan, pyörällä, autolla vai julkisilla kulkuneuvoilla.
Suomen valtio on sitonut itsensä ja kansalaisensa kansainvälisiin sopimuksiin, joilla pyritään merkittäviin hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen päästöjen leikkauksiin.
- Meidän pitää EU:ssa vuoteen 2020 mennessä vähentään päästöjä vähintään 20 prosenttia, ja siihen on jo sitouduttu. Vuoteen 2050 mennessä pitäisi saada 80-90 prosenttia päästöistä pois, kertaa Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Ari Nissinen Suomen tekemiä kansainvälisiä ympäristösitoumuksia.
Tavoitteeseen ei päästä millään, ellei jokainen kanna korttansa kekoon. Täällä pohjoisessa on pakko lämmittää taloja, mutta kaikkien ei ole aivan pakko ajaa henkilöautolla. Silti teemme sitä kaiken aikaa.
Nykyään suomalaiset ajavat täsmälleen yhtä monta kilometriä julkisilla kulkuneuvoilla kuin kolmekymmentä vuotta sitten. Henkilöautoilla ajettu kilometrimäärä taas on liki kaksinkertaistunut samassa ajassa.
Toimittajan työmatka syynissä
Koehenkilönä olleen toimittajan työmatka on 12,5 km, josta suurin osa on tavallisia katuja. Enimmäkseen hän ajaa sen yksin omalla autollaan, joka toistakymmentä vuotta vanha. Ympäristön kannalta tämä on huonoin mahdollinen vaihtoehto.
Suomen Ympäristökeskuksen erikoistutkija Ari Nissinen laski näin kuljetun työmatkan ympäristörasitukset.