Työmarkkinajärjestöt ovat täysin erimielisiä palkkojen julkisuudesta – näin ne perustelevat kantansa

Kuinka saan tietää työkaverin palkkatiedot? 9:18

Työmarkkinajärjestöt ovat syvästi erimielisiä palkka-avoimmuuden lisäämisestä. Akavan ja KT:n edustajat keskustelivat asiasta MTV:n Uutisaamussa tänään.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) esitti alkuviikolla, että perusteetonta palkkaeroa epäiltäessä työpaikan palkkatiedot voisi pyytää julkisiksi.

Työmarkkinajohtaja Katariina Murto Akavasta sanoo hankkeen STM:n edistävän palkkasyrjinnän vähentämistä.

– Tarkoituksena on, että perusteettomiin palkkaeroihin ja palkkasyrjintään pystyttäisiin puuttumaan paremmin. Nykykeinot eivät riitä. Palkkatietämys on meillä Suomessa edelleen aika huonoa, Murto sanoo.

Neuvottelupäällikkö Anne Kiiski Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:stä sanoo, että STM:n esityksen lähtökohta on väärä, sillä perusteettomat palkkaerot voidaan havaita jo nykykeinoilla.

– Pidämme tarpeettomana sitä, että kuka hyvänsä saisi tietää kenen hyvänsä palkan. Olen sitä mieltä, että jo tällä hetkellä on olemassa ratkaisukeinot palkkasyrjinnän havaitsemiseen.

– Tasa-arvolaki lähtee siitä, että on tehtävä tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus. Jos siinä havaitaan, että samasta tehtävästä maksettavat palkat ovat huomattavasti erilaisia, silloin työnantajan pitää ryhtyä toimenpiteisiin tämän korjaamiseksi, Kiiski sanoo.

Riittääkö pelkkä tasa-arvosuunnitelma? 

Akavan mukaan nykyiset keinot eivät ole riittävät. Murto sanoo ongelman olevan se, että tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus koskevat vain työpaikkoja, joilla on vähintään 30 työntekijää.

– Merkittävä osa yrityksistämme on pieniä yrityksiä ja vain henkilöstön edustajilla on oikeus saada palkkatiedot yleisellä tasolla, jolloin ei päästä puuttumaan kunnolla perusteettomiin palkkaeroihin. Kaikilla työpaikoilla ei edes ole henkilöstön edustajia, Murto sanoo. 

Kiiski ei kiistä sitä, etteikö joissakin yrityksissä voisi olla ongelmia palkkatasa-arvossa. Hänen mielestään kaikkien yritysten palkkoja ei kuitenkaan pitäisi avata vain siksi, jos pienissä yrityksissä onkin ongelmia. 

– Se ei johda siihen, että kaikissa yrityksissä kaikkien työntekijöiden pitäisi saada tietää kaikkien palkat, Kiiski sanoo.

Kiiski vetoaa myös siihen, että yleinen mielipide on täyttä palkka-avoimmuutta vastaan.

– Kyselytutkimusten mukaan 60-65 prosenttia on sitä mieltä, että palkkatietojen ei pitäisi olla julkisia. Yksityisyyttä pitäisi kunnioittaa.  

Työnantajat ovat Kiiskin mukaan epäileviä myös siksi, että palkkatietojen avoimmuus lisäisi työnantajan hallinnollisia tehtäviä. 

Murto kiistää sen, että esityksessä olisi kyse kaikkien palkkojen avoimmuudesta kaikille. 

– Tässä ei ole kyse palkkojen pakkojulkisuudesta tai siitä, että kaikki tiedot olisivat kaikille avoimia, vaan ainoastaa tilanteista, joissa epäillään perusteetonta palkkaeroa.

Järjestöt erimielisiä myös palkkaerojen olemassaolosta 

Järjestöt ovat erimielisiä myös siitä, missä laajudessa perusteettomia palkkaeroja ylipäätään esiintyy Suomessa.

Työnantajapuolen mielestä palkkaerot selittävät suurimmaksi osaksi erilaisilla työtehtävillä ja niin sanotut selittämättömät palkkaerot sukupuolten välillä ovat hyvin pieniä.

– Naisten ja miesten palkkaero ei johdu sukupuolesta. Se johtuu siitä, että miehet ja naiset työskentelevät erilaisilla aloilla ja eri työnantajilla on hyvin erilainen palkanmaksukyky, Kiiski sanoo.

KT:n mukaan niin sanotut selittämättömät palkkaerot ovat hyvin pieniä. Akavan Murron mukaan vaihtelu miesten ja naisten palkkaeroissa on suurempi, kuin tilastokeskuksen ilmoittama kolme prosenttia saman yrityksen palveluksessa olevilla työntekijöillä samoista tehtävistä.

– On yrityksiä, joissa ei ole palkkaeroja ollenkaan, mutta on myös yrityksiä, joissa ero on merkittävän suuri.

Akava: Emme ole henkilökohtaisia palkkoja vastaan

Akavan Murto painottaa, ettei järjestö ole missään tapauksessa henkilökohtaisia palkanosia tai henkilökohtaisia palkkoja vastaan.

– Jos on hyväksyttävä syy esimerkiksi koulutuksen, kokemuksen, osaamisen tai henkilökohtaisen suoriutumisen osalta, silloin palkkaeroja voi olla. Tässähän ei pitäisi olla työnantajalle mitään ongelmaa, mutta työnantajapuoli vähättelee perusteettomia palkkaeroja. Jos palkkaeroon on hyväksyttävä syy, mitään ongelmaa ei ole, Murto sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat