MTV Uutisten tietojen mukaan hallituksessa on yhä kiistaa irtisanomissuojan madaltamista koskevasta lakimuutoksesta.
Neuvotteluja jatketaan tällä viikolla, mutta mahdollista on, että ratkaisun löytyminen venyy elokuulle.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) kommentoi aiemmin, että tavoitteena on saada valmista kesäkuun aikana.
Kiista koskee lakimuutosta, jolla hallitus haluaa helpottaa irtisanomista. Hallitus on sopinut hallitusohjelmassa, että irtisanomiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy, nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijaan.
Perussuomalaisten mielestä kokoomus on kuitenkin valmistellut lakiluonnokseen sovittua laajempia kirjauksia, kuten alisuoriutumisen irtisanomisperusteeksi.
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan alisuoriutumisen kirjaaminen irtisanomisperusteeksi ei ole hallitusohjelman mukaista. Marttinen puolestaan katsoo, että valmistelu on ollut hallitusohjelman mukaista.
"Lakiluonnos ei mene hallitusohjelmaa pidemmälle"
Lakiluonnos on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä sekä kolmikantaisessa työryhmässä, jossa istuivat sekä työntekijä- ja työnantajajärjestöt.
Työntekijäjärjestöt SAK, Akava ja STTK jättivät mietintöön eriävän mielipiteen. Niiden mielestä työryhmästä lähtenyt lakiluonnos on laajennus hallitusohjelman kirjauksiin verrattuna, eikä laajennuksista sovittu työryhmässä yksimielisesti.
Työryhmän puheenjohtaja, työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Nico Steiner puolustaa lakiluonnosta toteamalla, että se on hallitusohjelman kirjausten mukainen.
– Mielestäni se ei ole laajennus, eikä mene hallitusohjelmaa pidemmälle. Hallitusohjelmassa on edellytetty tekemään muutos, jossa painavuuden vaatimus poistetaan irtisanomiskynnyksen, ja siten työnantajan työllistämiskynnyksen madaltamiseksi. Tämän muutoksen toteuttaminen vaati irtisanomisperustetta koskevan säännöksen rakentamista uudelleen, jotta lopputulos olisi johdonmukainen ja tavoitteen mukainen, pelkästään sanaa painava ei voi poistaa.
Steinerin mukaan pelkästään painavan syyn poistaminen lakitekstistä olisi johtanut epäselvyyteen siitä, millaisissa tilanteissa irtisanomisperuste voisi jatkossa täyttyä.
– Lakiluonnoksessa on jouduttu yksityiskohtaisemmin kuvaamaan, mitä merkitsee, kun painava syy poistetaan, ja millaisissa tilanteissa irtisanomisperuste voisi sen jälkeen täyttyä.
Hallitusohjelman mukaan "irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy." Lisäksi hallituksen tavoitteena on "uudistaa työelämän lainsäädäntöä työllistämisen esteiden purkamiseksi".
Lue myös: Irtisanomisen helpottamisella "vain vähäisiä vaikutuksia", hallituksen lakiluonnos paljastaa
"Alisuoriutuminen jo nyt irtisanomisperuste"
Jo tällä hetkellä työntekijän alisuoriutuminen on irtisanomisperuste joissakin tilanteissa, Steiner sanoo.
Nykylain mukaan asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää "työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä". Sanaa alisuoriutuminen ei sellaisenaan löydy laista.
Myöskään uuteen lakiin ei oltaisi kirjaamassa alisuoriutumista varsinaisiin lakipykäliin, vaikka lakiluonnoksen mukaan laissa säädettäisiinkin "työntekijästä johtuvasta alisuoriutumisesta irtisanomisperusteena".
Lakiluonnoksen mukaan irtisanomiseen johtava asiallinen syy voisi olla esimerkiksi "työntekijästä johtuva jatkuvaluonteinen puutteellisuus työsuorituksessa" tai työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden rikkominen tai laiminlyönti, kuten työnantajan antamien määräysten noudattamatta jättäminen, töiden laiminlyönti, perusteeton poissaolo, epäasiallinen käytös tai huolimattomuus.
Steinerin mukaan alisuoriutuminen oli yksi irtisanomisperuste, joka kolmikantaryhmässä käsiteltiin.
Steinerin mukaan alisuoriutumista on käsiteltävä jollain tavalla lakiluonnoksessa, koska sanan "painava" poistaminen vaikuttaa kaikkiin mahdollisiin irtisanomisperusteisiin, myös alisuoriutumiseen.
Hän ei kuitenkaan ota kantaa siihen, miten lakiluonnosta voitaisiin muokata sen jälkeen, kun hallitus on päässyt asiasta poliittisesti sopuun.
Tavoitteena on yhä, että lakiesitys annetaan eduskunnalle kesätauon jälkeen syyskuussa.