Pitäisikö kaikilla olla oikeus tietää työkaverinsa palkka? Voisi johtaa ikäviin tilanteisiin, sanoo juristi: "Sori, sinä olet nyt Leo sen verran laiskempi, että saat huonompaa palkkaa"

Julkisella sektorilla palkkatiedot ovat avoimia, mutta yksityisellä sektorilla mikään laki ei pakota niiden julkistamista. Tasa-arvovaltuuten mukaan kyseessä on aukko oikeusturvassa, ja EU:n komissio pitää palkkatasojen salassapitoa ongelmallisena, koska tällöin ei havaita syrjintätilanteita.

Samaa mieltä asiasta on myös toimihenkilöiden ammatillisen keskusjärjestön STTK:n johtaja Katarina Murto. 

– Suomea pidetään usein hyvin tasa-arvoisena maana, mutta palkkatasa-arvon suhteen on todettava, ettei Suomi ole Euroopan mallimaa, Murto sanoo. 

Tällä hetkellä naisten ja miesten keskimääräinen ero palkoissa on noin 16–17 prosenttia, eli miehen euro on naiselle 84 senttiä. Erojen kaventamisessa on nyt vuosikaudet edetty etanan vauhtia, Murto sanoo. 

EK ei kannata avoimia palkkatietoja

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) työmarkkinajuristi Katja Leppäsen mielestä palkkaerot eivät ole niin suuria kuin usein luullaan. Hänen mielestään naisen eurosta puhuminen on harhaanjohtavaa, koska siinä kuvataan kaikkien työmarkkinoilla olevien miesten ja naisten keskiansioiden erotusta.

– Mutta silloin kun mennään samaan yritykseen ja tehdään samaa työtä, tällaista palkkaeroa ei enää ole, Leppänen sanoo.

Naisten ja miesten palkkaerot selittyvät osin työmarkkinoiden rakenteella. Naisten ja miesten alat ja työtehtävät ovat hyvin eriytyneitä, ja niistä maksetaan erilaista palkkaa. Esimerkiksi miehiä on enemmän korkeapalkkaisissa johtavissa tehtävissä, ja naisia puolestaan enemmän matalapalkkaisilla hoiva-aloilla.

– Siihen on ihan historialliset ja kultturaaliset syyt, mutta se ei silti tarkoita, etteikö asialle pitäisi nyt ripeämmin tehdä jotain, Murto.

Erittäin kiperä kysymys on se, miten ratkaistaan peruusteettomat palkkaerot, joita Suomessakin esiintyy, Murto pohtii. Tällä hetkellä tasa-arvolain nimissä hyväksyttäviä syitä palkkaeroille voivat olla ainakin koulutus, ammattitaito, aloitteellisuus ja sopivuus vaativampiin tehtäviin.

Palkoista puhuminen lisäisi ymmärrystä

Murto pitää erittäin tärkeänä, että palkoista puhuttaisiin Suomessa enemmän. Perinteisesti suomalaiset eivät juurikaan palkkatiedoistaan keskustele, mutta se johtaa myös siihen, ettei ihmisillä ole käsitystä muiden tulotasosta eivätkä he välttämättä tiedä tulevansa syrjityksi.

EK:n Leppänen ei ainakaan lainsäädäntöön kirjaisi velvoitetta palkkojen julkistamiseen. Hän näkee ne tarpeettomina, koska EK:n selvityksen mukaan samassa työpaikassa samoissa työtehtävissä työskentelevillä palkkaero ongelmaa ei ole. 

Leppäsen mukaan lainsäädännöstä löytyy jo nyt hyviä keinoja näiden palkkaeroepäilyjen selvittämiseen. Esimerkiksi tasa-arvovaltuutetulta voidaan pyytää yksittäisen työntekijän palkkatietoja.

– Syrjintä on aina kiellettyä. Jos on palkkasyrjintää, se täytyy selvittää ja syylliset tuomita, Leppänen sanoo.

Murto ei kuitenkaan ymmärrä EK:n vastustusta palkkatietojen julkistamiselle.

– Jos toteat, ettei eroja työpaikkatasolla ole, miksi olisi sitten ongelma työnantajille, että palkat avattaisiin? Murto ihmettelee.

"Sinä olet Leo sen verran laiskempi, että saat huonompaa palkkaa"

Leppäsen mielestä se johtaisi palkkojen tasapäistämiseen. Hänen mielestään palkat on jo tasapäistetty sukupuolten suhteen, mutta sitten ei enää uskallettaisi palkita työntekijöiden välisiä eroja ahkeruudessa ja tuottavuudessa. Leppäsen mukaan se voisi johtaa ikäviin tilanteisiin, jos kaikki näkisivät toistensa palkat, mutta eivät ymmärtäisi välttämättä perusteita.

– Sori, sinä olet nyt Leo sen verran laiskempi, että saat huonompaa palkkaa. Ei tästä hyvä mieli tulisi kenellekään, Leppänen kertoo esimerkkitilanteeksi.

Murron mukaan STTK ajaa vaiheittaista palkka-avoimuutta, eli ainakin aluksi henkilöstöjohtaja saisi tiedot käsiinsä ja voisi puuttua perusteettomiin palkkaeroihin. 

Katso Huomenta Suomen keskustelu palkkaeroista ja palkkatietojen avoimuudesta kokonaisuudessaan yllä olevalta videolta!