Kysely: Suomalaiset eivät halua palkkojaan julkisiksi – SAK kirjaisi avoimuuden lakiin: "Palkka ei ole arkaluontoista tai salassa pidettävää tietoa"

EK:n asiantuntijan Katja Leppäsen mukaan palkat ovat luottamuksellista tietoa, joka kuuluu työntekijän yksityisyyden suojan piiriin. Hänen mukaansa pakollinen palkka-avoimuus vaatisi perusoikeuksien rajoittamista.

– Viesti on selkeä. Kansalaiset eivät halua, että heidän palkkatietojaan repostellaan työpaikoilla. Suomalaiseen oikeusjärjestelmään ei kuulu, että perusoikeuksia rajataan heppoisin perustein, Leppänen kommentoi selvityksen tuloksia STT:lle.

Selvityksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön palkka-avoimuushanke. Ministeriön työryhmä selvittää talven aikana, miten lainsäädännöllä voisi lisätä palkkatasa-arvoa sukupuolten välillä Suomessa. Ministeriö uskoo, että palkkojen läpinäkyvyys vähentäisi palkkasyrjintää.

"Palkka ei ole arkaluontoista tietoa"

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) haluaa palkka-avoimuuden lakisääteiseksi ensi vaalikaudella. Järjestön teettämän kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa SAK:laisista luottamushenkilöistä kannattaa palkka-avoimuutta.

– Meidän näkemyksemme mukaan palkka ei ole arkaluontoista tai salassa pidettävää tietoa. Missään laissa ei säädetä niin, SAK:n Työehdot-osaston johtaja Annika Rönni-Sällinen toteaa STT:lle.

Hänen mukaansa julkiset palkkatiedot helpottaisivat puuttumista palkkasyrjintään. SAK:n kyselyyn vastanneista luottamushenkilöistä lähes kolmannes on havainnut työpaikoillaan perusteettomia palkkaeroja.

– Sukupuolten väliset palkkaerot kapenevat aivan liian hitaasti. Tässä olisi yksi konkreettinen keino puuttua palkkasyrjintään. Jos palkkoja ei tiedetä, ei tule epäilyjä syrjinnästä, Rönni-Sällinen sanoo.

Palkan määräytyminen selväksi

EK:n Leppänen painottaa, että palkkasyrjintä on EK:n näkökulmasta ehdottomasti kielletty, mutta laissa on jo riittävät keinot siihen puuttumiseen.

Jos työntekijä epäilee palkkasyrjintää, on työnantajalla velvollisuus tehdä asiasta selvitys. Työntekijä voi turvautua myös luottamushenkilön tai tasa-arvovaltuutetun apuun.

EK ja SAK ovat yksimielisiä siitä, että työnantajien tulisi kuitenkin nykyistä paremmin perustella, mistä palkat koostuvat. Tämä myös auttaisi työntekijöitä ymmärtämään, kuinka voi tavoitella parempaa palkkaa.

SAK:n Rönni-Sällinen korostaa, että palkkausperusteiden pitäisi olla läpinäkyviä etenkin silloin, kun palkoista sovitaan paikallisesti. EK:n Leppänen ei puolestaan näe paikallista sopimista uhkana tasa-arvoiselle palkkaukselle.

– Mielivaltaisia palkkoja ei voi olla, jos palkkausperusteita selvennetään. Mielestämme paikallisella sopimisella nimenomaan ajetaan sitä, että työntekijät palkitaan oikeudenmukaisesti esimerkiksi oman osaamisensa perusteella.

Suomalaiset vaitonaisina palkoistaan

Leppäsen mielestä palkkojen julkistaminen työpaikoilla aiheuttaisi vain "turhaa harmia, uteliaisuutta ja oikeudenkäyntejä". Rönni-Sällinen puolestaan uskoo, että työpaikoilla pelätään turhaan palkkakateutta.

– Vaakakupissa on kuitenkin syrjimättömyyden periaate. Jos hankaluuksia tulee, jotakin on pielessä, ja perusteettomia palkkaeroja voi löytyä. Niistä pitäisi pystyä keskustelemaan työpaikoilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmään kuuluva Leppänen aikoo teroittaa päättäjille, ettei palkka-avoimuutta pidä vahvistaa. Hän vetoaa EK:n tilaaman selvityksen tuloksiin.

Jopa 66 prosenttia vastaajista vastusti palkkojen julkistamista työpaikoilla. Naiset vastustivat pakollista palkka-avoimuutta hieman enemmän kuin miehet.

Selvityksessä huomioitiin myös vastaajien puoluekanta, mutta lähes kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajista enemmistö vastusti palkka-avoimuutta. Ainoastaan vasemmistoliiton kannattajista hieman yli puolet oli pakollisen palkka-avoimuuden puolella.