Työmarkkinajärjestöjen eläkeputki-neuvottelujen aika on kohta lopussa – mahdolliset ratkaisut ensi viikolla

Työmarkkinajärjestöt ovat saaneet valmiiksi esityksensä yritystoiminnan ja työllisyyden turvaamiseksi 1:42
Keväällä työmarkkinajärjestöt pystyivät sopimaan useista työllisyyttä ja yrityksiä turvaavista koronatoimista.

Työnantajien keskusjärjestö EK, Kuntatyönantajat sekä palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava ovat syksyn aikana neuvotelleet siitä, miten yli 55-vuotiaiden työllisyysastetta nostettaisiin. Neuvottelujen kuumin kysymys on se, poistetaanko niin sanottu eläkeputki.

Eläkeputkella tarkoitetaan käytännössä sitä, että työttömyyspäivärahaa voisi saada normaalin 500 päivän lisäksi vanhuuseläkkeen alkamiseen saakka niin sanottuina lisäpäivinä.

Lisäpäivien saamiseen kuuluvat tietyt, erityisesti ikään liittyvät ehdot.

Hallitus ei budjettiriihessään tehnyt vielä päätöstä eläkeputken poistamisesta vaan antoi sen työmarkkinajärjestöjen ratkottavaksi.

Hallitus haluaa esityksen, johon sisällytetään myös esityksiä ikääntyvien työssä jaksamisen ja työkyvyn edistämiseksi sekä osaamisen varmistamiseksi.

Esillä on ollut esimerkiksi iäkkäämpien työntekijöiden mahdollisuudet osa-aikatyöhön.

Neuvottelujen takaraja on marraskuun loppu. MTV Uutisten saamien tietojen mukaan neuvotteluihin tarvittaisiin ainakin koko marraskuu eli valmista olisi aikaisintaan ensi maanantaina. Järjestöt pyrkivät noudattamaan annettua määräaikaa, mutta varmaa lupausta ratkaisun syntymistä ensi tiistaihin mennessä ei sanota ääneen.

Hallituksen määräaikaa pyritään noudattamaan, mutta tilanne on vaikea. Eläkeputken poisto on paha paikka palkansaajille ja hallituksessa erityisesti Sdp ja Vasemmistoliitto ovat tätä muutosta kohtaan penseitä.

Työntekijäjärjestöt todennäköisesti edellyttävät, että mahdollinen eläkeputken poisto pitäisi kompensoida riittävillä parannuksilla työntekijöille. MTV Uutisten tietojen mukaan keskusteluissa olisi ollut esimerkiksi jonkinlainen muutosturva iäkkäämmille työntekijöille irtisanomistilanteissa, jotta työntekijät saavat riittävästi apua ja tukea. 

Työnantajat ovat pääsääntöisesti kannattaneet eläkeputken poistoa, mutta esimerkiksi Suomen Yrittäjien syksyn Yrittäjägallupissa 35 prosenttia yrityksistä pitäisi eläkeputken ennallaan. 40 prosenttia halusi siihen muutosta. Suomen Yrittäjät ei ole mukana eläkeputki-neuvotteluissa.

Olisi työllisyysvaikutuksia

Eläkeputken poistolla on laskettu olevan työllisyysvaikutuksia, joten hallitus on kokonaisuutena suhtautunut siihen avoimesti.

Hallitus on todennut, että jos järjestöt eivät saa esitystä aikaan, se linjaa itse tarvittavat toimet loppuvuoden aikana. Erityisesti keskusta on korostanut sitä, että hallituksen on toimittava itse, jos työmarkkinajärjestöt eivät ratkaisuesitystä saa aikaan.

Palkansaajajärjestöt ovat penänneet hallituspuolueilta työrauhaa neuvotteluille siten, ettei uusia avauksia eläkeputken ympärillä tehtäisi neuvottelujen aikana. Työrauhaa on annettu vaihtelevasti.

Esimerkiksi viime lauantaina Vasemmistoliitto esitti työuran pituuteen perustuvaa irtisanomiskorvausta.

Korvauksella vähennettäisiin Vasemmistoliiton mukaan työnantajien kannusteita irtisanoa ikääntyviä työntekijöitä, joiden uudelleentyöllistyminen on muita hankalampaa.

Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluilmapiiriä on saattanut tällä viikolla kiristää EK:n maanantainen ratkaisu lähteä sosiaali- ja terveysministeriön kolmikantaisesta työryhmästä, joka valmisteli muutoksia tasa-arvolakiin.

EK:n mukaan STM:n tasa-arvoyksikkö ei kunnioita kolmikantaisen lainvalmistelun periaatteita.

Juttua muokattu kello 19.00. Alkuun lisätty Kuntatyönantajat yhdeksi neuvottelijaksi sekä vaihdettu kuva. Kuvassa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Lue myös:

    Uusimmat