Työttömyysturvan heikennyksiä kavahdetaan yhä palkansaajajärjestöissä – "Toivomme, ettei hallitus niitä yksipuolisesti eteenpäin vie"

Työmarkkinajärjestöjen työryhmät ovat neuvotelleet työllisyystoimista jo noin vuoden. Palkansaajakeskusjärjestöissä ei uskota, että suurista työmarkkinoiden rakennemuutoksista voitaisiin sopia ainakaan budjettiriiheen mennessä.

Kivenä kengässä on esimerkiksi työnantajapuolen ajatukset työttömyysturvan muuttamisesta, joka koetaan palkansaajien puolella heikennykseksi.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on pitänyt esillä mallia, jossa työttömyyspäiväraha voisi olla työttömyyden alussa viisi prosenttia nykyistä korkeampi ja se alenisi kymmenellä prosentilla työttömyyden kestettyä kolme ja kuusi kuukautta.

– Se että työmarkkinajärjestöt pystyisivät tekemään yhteisen esityksen koskien työttömyysturvan lisäpäivien eli putken poistamisesta tai sitten työttömyysturvan lyhentämisestä tai porrastamisesta niin siihen ei ole realistisia mahdollisuuksia, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo MTV Uutisille.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on samaa mieltä.

– Ammattiyhdistyksen puolella työttömyysturvaan kohdistuvat heikennykset ovat sellaisia, joita me emme ainakaan ole valmiit tässä vaiheessa valmistelemaan. Ja tietysti toivomme, ettei hallitus niitä yksipuolisesti eteenpäin vie, Eloranta kertoo.

Hallituksella on kuitenkin vastuu siitä, että päätöksiä lopulta tehdään.

– On tietysti hyvä, että työryhmiä käytetään apuna valmistelussa, mutta viimekätinen vastuu on maan hallituksella, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies muistuttaa.

Kiistely työllistämistoimista ja niiden päättämisajankohdasta jatkuu hallituksen sisällä. Budjettiriihi on määrä pitää syyskuun puolivälissä.

Vihriälä penää päätöksiä

Hallituksen keväällä asettamaa taloustyöryhmää vetänyt työelämäprofessori Vesa Vihriälä tukee keskustan vaatimusta tehdä päätöksiä jo syyskuussa.

Pääministeri Sanna Marin kertoi keskiviikkona, että hallituksessa olisi sovittu joustavammasta aikataulusta työllisyyspäätöksille vuoden loppuun mennessä, mutta keskusta ei ole tätä kuitannut.

Vihriälä on nopean aikataulun kannalla.

– Ennen kaikkea sen takia, että monet näistä politiikkatoimista joita nyt tehdään budjetin yhteydessä ovat tämmöisiä positiivisia. Niissä velkarahalla vahvistetaan kysyntää ja luodaan työpaikkoja käytännössä.

– Sitten toisaalta työllisyyden rakenteelliseksi parantamiseksi tarvitaan myös sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät ole kauhean mukavia. Jos kaikki kivat asiat on päätetty ensin, niin sitten voi olla hyvin vaikea päättää niistä hankalammista asioista, Vihriälä kertoi MTV Uutisten Uutisaamussa.

Elinkeinoelämän keskusliitto kannattaa niin ikään pikaisia päätöksiä työllisyyden lisäämiseksi.

– Työn ensisijaisuuden korostaminen sekä työttömyysputkea leikkaamalla että työttömyysturvaa porrastamalla olisivat oikeita keinoja juuri tässä tilanteessa, EK:n Häkämies sanoo.