Analyysi: Hallituksella on aikaa vain kuukausi – pitääkö yritysten maksaa eläkeputki-ratkaisusta vai hoidetaanko työntekijöiden lepyttely velkarahalla

1:42
Katso video: Työmarkkinajärjestöt eivät löytäneet ratkaisua eläkeputkineuvotteluissa – kohtalo on nyt hallituksen käsissä.

Hallituksen käsissä on nyt se, miten eläkeputki poistetaan ja kuka maksaa työntekijöiden haluaman muutosturvan, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.

Palkansaajien ja työnantajien esitykset yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostosta jäivät kauaksi toisistaan, joten työmarkkinajärjestöjen neuvottelut kaatuivat maanantaina.

Hallituksen tehtävänä on nyt linjata, miten eläkeputki mahdollisesti poistetaan ja kuinka paljon ratkaisuun liittyviä kustannuksia tulee julkisen talouden tai yritysten maksettavaksi.

Jos hallitus ottaa palkansaajien esityksen laajasti oman työnsä pohjaksi, yrityksille tulee lisäkustannuksia. Työnantajien esitys edellyttäisi parannuksia lähinnä julkisiin työllisyyspalveluihin.

Ydinkysymyksenä on se, miten eläkeputken poisto korvataan työntekijöille siten, että ratkaisulla on todennettavia työllisyysvaikutuksia.

Hallitus tekee näillä näkymin joitakin muutosturvan parannuksia lepytelläkseen työntekijöitä, koska pääministeri Sanna Marin (sd.) painotti jo maanantaina Twitterissä, että ratkaisun on parannettava myös työntekijöiden turvaa. Nämä toimet maksavat aluksi euroja ennen kuin mahdollinen työllisyysasteen nousu maksaisi satsauksen takaisin.

Esityksissä paljon eroja

Palkansaajien ja työnantajien tekemissä omissa esityksissä on paljon eroja, joten hallitus ottaa kiistakysymyksen pöydälleen ristiriitaisissa tunnelmissa.

Eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poistoa ei ole suorasanaisesti edes kirjattu palkansaajien esitykseen. Asia on muotoiltu hieman kaunistellen siten, että "työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nostetaan 65 vuoteen 1965 syntyneistä lähtien".

Elinkeinoelämän keskusliiton eli työnantajien esityksessä ehdotetaan suoraan luopumista työttömyysturvan lisäpäivistä ja 58 vuotta täyttäneiden oikeudesta muita pidempään työttömyysturvaan.

Eläkeputkella tarkoitetaan käytännössä sitä, että työttömyyspäivärahaa voisi saada normaalin 500 päivän lisäksi vanhuuseläkkeen alkamiseen saakka niin sanottuina lisäpäivinä.

Lisäpäivien saamiseen kuuluvat erityisesti ikään liittyvät ehdot.

Eläkeputki-ratkaisuja on tehty monissa yrityksissä sellaisissa tilanteissa, kun työntekijöiden määrää on ollut pakko vähentää.

Palkansaajilla paljon toiveita

Palkansaajien eli SAK:n, STTK:n, ja Akavan esitykseen on kirjattu monia yksityiskohtia, joilla on omat kustannuksensa.

Näitä ovat esimerkiksi palkkatuki pitkäaikaistyöttömille, osaamis- ja työkykykartoitus jo irtisanomisvaiheessa työntekijälle ja osa-aikatyön mahdollistaminen paremmin yli 55-vuotiaille työntekijöille.

Neuvottelut kaatuivat kuitenkin erityisesti palkansaajien vaatimukseen laajemmasta koulutuksesta irtisanotuille työntekijöille.

Koulutus olisi maksanut työnantajalle kahden tai kolmen kuukauden palkan verran irtisanotun iästä ja työhistoriasta riippuen.

EK arvioi, että palkansaajien vaatimukset maksaisivat yrityksille yli sata miljoonaa euroa vuodessa, mitä työnantajat pitivät koronakriisissä kohtuuttomana vaatimuksena.

Myös neuvotteluissa mukana olleet Kuntatyönantajat piti palkansaajien esitystä kokonaisuutena liian kalliina.

EK:lla suppeampi lista

Elinkeinoelämän keskusliiton esityksessä on samoja teemoja kuin palkansaajien esityksessä mutta suppeammin.

EK korottaisi muutosturvakoulutuksen arvoa pidentämällä siihen liittyvää aikaa kahdella viikolla.

Lisäksi EK laajentaisi julkisia työvoimapalveluja siten, että yli 55-vuotiaalla työnhakijalla on oikeus työllistymissuunnitelmaan ja siihen kirjattaviin palveluihin.

EK muuttaisi lisäksi työsopimuslakia niin, että työnantaja voi tehdä määräaikaisen työsopimuksen 55 vuotta täyttäneen työntekijän kanssa ilman laissa vaadittuja perusteluja.

Yli 55-vuotiaiden työssä jatkamista EK parantaisi työturvallisuuslain tarkistamisella, mutta ei esityksessään tarkemmin määrittele, minkälaisesta tarkistamisesta on kyse.

EK ja palkansaajat olivat yksimielisiä siitä, että pari vuotta sitten esitettyjä kuntoutuskomitean ehdotuksia muun muassa työkykyjohtamisesta, työkyvyttömyyden ehkäisemisestä ja hyvän työterveyshuollon käytännöistä pitäisi edistää.

Mitkä ovat työllisyysvaikutukset?

EK:n mukaan palkansaajien esitys heikentäisi varttuneiden työmarkkina-asemaa eikä toivottua työllisyysvaikutusta välttämättä olisi.

Palkansaajien mukaan heidän esityksensä täyttäisi hallituksen toimeksiannon.

Hallituksen toimeksiantoon kuului se, että yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamisen työllisyysvaikutukset olisivat 10 000–12 000 työllistä. Eläkeputkiratkaisu voisi onnistuessaan pitää varttuneempia työntekijöitä pidempään työelämässä.

Lisäksi hallitus edellytti esitystä, joka tasapainottaa julkista taloutta ja parantaa yli 55-vuotiaiden työmarkkina-asemaansa sekä työssä jaksamista.

Hallituksen on pian linjattava, kuinka paljon se ottaa vasemmistopuolueita lähellä olevien palkansaajien esitystä huomioon ja maksavatko muutosturvasta työnantajat vai kuitataanko aluksi tulevat kustannukset valtion velkarahalla.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat eli Sanna Marin (sd.), Annika Saarikko (kesk.), Maria Ohisalo (vihr.), Li Andersson (vas.) ja Anna-Maja Henriksson (r.) tapaavat keskiviikkona ja luovat pohjaa hallituksen eläkeputki-ratkaisulle.

Puheenjohtajat ratkaisevat osaltaan sitä, minkälaisen päätösprosessin hallitus eläkeputkesta käy ja otetaanko palkansaajien sekä EK:n esitykset hallituksen valmistelun pohjaksi.

Hallitus on luvannut tekevänsä päätöksen vielä tämän vuoden puolella, joten sillä on vain kuukausi aikaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja