Alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttö aiheuttaa suuren osan Suomen aikuisten myrkytystapauksista. Vuonna 2016 alkoholimyrkytyksiin kuoli 256 ihmistä. Samana vuonna muut myrkytykset tappoivat 216 suomalaista.
Myrkytyksistä aiheutuneet kuolemantapaukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Arvion mukaan Suomen sairaaloissa hoidetaan vuosittain noin 10 000 potilasta myrkytyksen takia. Tarkkaa tietoa tapausten määrästä ei ole.
Väärinkäytössä vain mielikuvitus on rajana
Tavallisimmin suomalaisaikuiset päätyvät sairaalaan alkoholimyrkytyksen tai eri aineiden sekakäytön takia.
– On otettu normaalia etanolialkoholia ja sen kanssa joitakin lääkeaineita, esimerkiksi rauhoittavia, unilääkkeitä tai masennuslääkkeitä joko päihdyttämistarkoituksessa tai joskus itsetuhotarkoituksessa, sanoo anestesia- ja ensihoitolääkäri Maria Kaista Myrkytystietokeskuksesta.
Aineiden väärinkäytössä vain mielikuvitus on rajana. Lääkärit ovat nähneet liki kaiken.
– Ripulilääkkeistä kipulääkkeisiin ja masennuslääkkeisiin. Sitten erilaiset katukaupan aineet ja huumausaineet: stimulantit, hallusinogeenit, opiaatit, sienet ja niin edelleen. Niitä on iso määrä, sanoo Kaista.
Metanoli vakavasti alkoholisoituneiden ongelma
Tavallisen alkoholin lisäksi pieni osa suomalaisista altistuu niin kutsutuille myrkkyalkoholeille, kuten metanolille.
Suomalaiset saavat metanolia etenkin tuulilasinpesunesteestä. Osa ihmisistä käyttää sitä alkoholin korvikkeena tietämättä nesteen vaaroista.
Myrkyt nousivat keskusteluun, kun alkuviikosta uutisoitiin, että tuulilasinpesunesteen metanolipitoisuutta alennetaan toukokuussa. Nesteissä oleva metanoli on viime vuosien aikana tappanut vuosittain 5–15 ihmistä.
Lue myös:
Alkoholipitoisuuksia joudutaan rajoittamaan nyt myös tuulilasinpesunesteissä – liikaa nesteen väärinkäyttöä
Kaista arvioi, että pesunestettä juovat ihmiset, jotka tarvitsevat kipeästi päivittäisen alkoholiannoksensa ja hankkivat sen mahdollisimman halvalla.
Metanolia ja muita myrkkyalkoholeja on tuulilasinpesunesteen lisäksi monissa autotallin ja kodin kemikaalituotteissa. Jo pieni annos myrkkyjä voi johtaa kuolemaan.
– Riippuu muun muassa ihmisen koosta. Muutama millilitrakin voi jo olla hengenvaarallinen tai elinvaurioita aiheuttava annos.
Vammat vaihtelevat aineiden ja annosten mukaan
Eri aineiden vaikutukset väärin käytettyinä ovat hyvin erilaisia.
Etanoli eli tavallinen alkoholi altistaa humalassa toilailulle eli tapaturmille ja kuormittaa esimerkiksi sydän- ja verenkiertoelimistöä. Pitkäaikaisessa käytössä etanoli tuhoaa maksaa ja aivosoluja.
Metanoli taas voi aiheuttaa sokeutumisen tai munuaisvaurioita ja pahimmillaan kuoleman. Oireet ilmenevät usein noin 12–24 tuntia käytön jälkeen.
Lääkkeiden väärinkäytössä seuraukset ovat moninaisia. Niihin vaikuttavat esimerkiksi lääkeaineen annostus, potilaan ikä ja koko sekä muut sairaudet.
Kaistan mukaan esimerkiksi tavallinen parasetamoli ei aiheuta mitään akuuttia oiretta. Jos sitä syö yli paketillisen, seuraukset eivät näy heti. Vaikutukset tulevat ilmi myöhemmin.
– 3–5 päivän kuluessa maksa tuhoutuu ja pahimmillaan käy niin, että jos ei saa maksansiirtoa, voi kuolla.
Tausta: Metanolipitoisuus alenee
10. toukokuuta 2019 lähtien Suomessa ei saa enää myydä kuluttajalle tuulilasinpesu- ja jäänpoistonesteitä, joiden metanolipitoisuus on 0,6 painoprosenttia tai suurempi. Syynä on aineiden väärinkäyttö.
Suomen metanolikuolemien määrä räjähti sen jälkeen, kun maa liittyi EU:hun. EU-säädösten takia metanolin vähittäismyynti vapautui.
2000-luvun alussa keskimäärin 40 suomalaista kuoli vuosittain metanoliin.
Vuonna 2011 vähittäismyyntiasetusta tiukennettiin. Esimerkiksi metanolia oli säilytettävä lukitussa tilassa. Muutoksen jälkeen metanolikuolemien määrä laski kolmannekseen.
Lähde: Tukes