Nuorena terävä, vanhana hapero? Ei ihan niinkään. Aivojen toiminnalla ei ole yhtä ”huippuikää” vaan useita lakipisteitä, ja eräs vahvuuksista saavutetaan vasta eläkeiässä. Näin pääteltiin uudessa tutkimuksessa, jossa tarkastelussa olivat älykkyyttä kuvaavat kognitiiviset kyvyt.
Psychological Science -julkaisussa maaliskuussa ilmestyneessä tutkimuksessa kerättiin tietoa lähes 50 000 ihmiseltä. Osallistujat tekivät internetissä pelien tyyppisiä testejä, joilla mitattiin heidän kognitiivisia kykyjään ja ymmärrystä toisten ihmisten tunnetiloista. Tarkkailussa olivat tarkemmin sanottuna muun muassa aivojen prosessointinopeus, muisti sekä sanastotesteillä mitattu niin sanottu kristallisoitunut älykkyys eli pitkään elämän aikana kertynyt tietotaito.
Tutkimuksen tekivät tutkijatohtorit Laura Germine Harvard Medical Schoolin opetussairaalasta (Massachusetts General Hospital) sekä Joshua Hartshorne teknillisestä korkeakoulusta MIT:stä (Massachusetts Institute of Technology).
Tulosten perusteella pääteltiin, että kukin kognitiivinen taito saavuttaa huippunsa eri iässä.
Esimerkiksi nopeus, jolla osanottajat prosessoivat informaatiota, oli korkeimmillaan noin 18–19-vuotiaana ja alkoi sitten välittömästi heiketä. Lähimuisti näytti paranevan noin 25-vuotiaaksi asti, tasoittuvan sitten useiksi vuosiksi ja alkavan huonontua noin 35-vuotiaana.
Kyky tulkita toisten ihmisten tunnetiloja saavutti huippunsa osanottajien ollessa noin neli–viisikymppisiä. Kristallisoitunut älykkyys puolestaan oli korkeimmillaan myöhemmin kuin on aikaisemmin luultu: kuudenkympin lopussa tai seitsemänkympin alussa.
Tutkijat pitävät selvänä, että kussakin iässä parannutaan joissakin asioissa, huononnutaan toisissa ja pysytään paikoillaan kolmansissa.