Lähes 300 000 kilometrin tieverkoston analyysi haastaa tunnetun sanonnan Roomasta. Tutkimus paljastaa myös, etteivät roomalaisten tiet olleet aivan niin suoria kuin usein ajatellaan.
"Kaikki tiet vievät Roomaan", kuuluu vuosisatoja vanha tunnettu sanonta.
Nature Communication -sivustolla julkaistun tuoreen tutkimuksen perusteella sanonta ei kuitenkaan kovin hyvin kuvaa Rooman valtakunnan todellista tieverkostoa. Tutkimuksesta raportoi myös uutistoimisto Reuters.
Aarhusin yliopiston ja Barcelonan autonomisen yliopiston johtama kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi lähes 300 000 kilometriä Rooman valtakunnan aikaisia teitä Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä.
Tulokset osoittavat, ettei Rooma ollut valtakunnan maaliikenteen verkoston keskeisin kaupunki. Esimerkiksi Antiokia, Ancyra eli nykyinen Ankara, Byzantion eli myöhempi Konstantinopoli sekä Korintti sijaitsivat tieverkoston kannalta Roomaa keskeisemmin.
Lue myös: Tällä tiellä tepastelivat antiikin roomalaiset – tutkijat löysivät 2 000 vuotta vanhat tiet Venetsian laguunin pohjasta
Konstantinopolin sijainti oli poikkeuksellisen hyvä
Rooman valtakunnan ensimmäinen keisari Augustus pystytti vuonna 20 ennen ajanlaskun alkua Forum Romanumille kullatun virstanpylvään, Milliarium Aureumin. Sitä pidettiin symbolisesti Roomasta lähtevien teiden lähtöpisteenä.
Tutkimuksen perusteella valtakunnan tieverkosto ei kuitenkaan käytännössä rakentunut niin vahvasti Rooman ympärille kuin tunnettu sanonta antaa ymmärtää.
Erityisen kiinnostavaa on Konstantinopolin sijainti. Keisari Konstantinus siirsi valtakunnan pääkaupungin 300-luvulla Konstantinopoliin, nykyiseen Istanbuliin. Kaupunki sijaitsi strategisesti Euroopan ja Aasian välissä Bosporinsalmen rannalla.
Tutkimusta johtaneisiin tutkijoihin kuuluvan Aarhusin yliopiston klassisen arkeologian tutkijan Tom Brughmansin mukaan Konstantinopolin sijainti oli erinomainen.
– Se oli valtakunnan laajuisen maaliikenteen kannalta poikkeuksellisen keskeinen ja paljon Roomaa keskeisempi, Brughmans sanoo Reutersille.
Bosporinsalmen yli kulki jo antiikin aikana lauttoja, jotka yhdistivät Euroopan ja Aasian tieverkostot toisiinsa.
Lue myös: Latina – kaikkea muuta kuin kuollut ja kuopattu
Rooma syrjässä jopa Italian tärkeimmästä reitistä
Tutkimuksessa selvitettiin verkostoanalyysin avulla, kuinka keskeisissä paikoissa valtakunnan kaupungit sijaitsivat maanteitä liikuttaessa.
Rooma oli toki keskeisellä paikalla Italian niemimaalla. Tutkijoiden mukaan se ei kuitenkaan sijainnut edes Italian kaikkein keskeisimmällä maareitillä.
Koko valtakunnan mittakaavassa Rooma sijaitsi käytännössä sivuhaaran päässä verrattuna kaikkein tärkeimpiin maaliikenteen yhteyksiin.
Tutkijat kuitenkin korostavat, että analyysi koskee vain maanteitä. Se ei ota huomioon meri- ja jokiliikennettä.
Tämä on Rooman kannalta olennainen rajoitus: Välimerellä tapahtuneeseen liikenteeseen nähden Rooman sijainti oli huomattavasti keskeisempi. Pitkillä matkoilla meri- ja jokireiteillä oli Rooman valtakunnassa suuri merkitys.
Lue myös: Vuosi 753 ennen ajanlaskun alkua, oletko se sinä? Barbaarit ottivat mittaa legioonalaisista Roomassa keskellä kirkasta päivää
Roomalaiset eivät rakentaneetkaan niin suoraan
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös toista Rooman teihin liittyvää tuttua käsitystä eli niiden suoruutta.
Roomalaiset pyrkivät rakentamaan teitä mahdollisimman suoriksi ja käyttivät siihen kehittyneitä mittaus- ja rakennusmenetelmiä. Esimerkiksi Roomasta etelään johtava Via Appia tunnetaan pitkistä suorista osuuksistaan.
Luonto asetti kuitenkin rajansa roomalaisillekin.
Tutkimuksen perusteella tiet olivat suoria etenkin siellä, missä maasto mahdollisti sen. Tasaisilla alueilla, kuten nykyisen Belgian ja Pohjois-Ranskan alueella sekä Italian Po-joen laaksossa, tiet voitiin vetää verrattain suoriksi.
Vuoristoisemmassa maastossa tiet sen sijaan kiersivät esteitä.
Tutkijoiden mukaan Rooman valtakunnan tiet olivat kokonaisuutena jopa mutkaisempia kuin nykyiset suuret tiet. Nykyinen rakennustekniikka mahdollistaa tunnelit, suuret maansiirtotyöt ja muut ratkaisut, joiden avulla maastoa voidaan muokata huomattavasti antiikin aikaa enemmän.
Lue myös: Löytö roomalaisen linnoituksen muinaisista viemäreistä: Asukkailla oli ällöttävä ongelma
Roomalaisten jäljet näkyvät
Rooman valtakunnan tieverkosto ulottui Skotlannista ja Atlantin rannikolta aina Pohjois-Afrikan aavikoille ja Lähi-itään.
Tiet eivät palvelleet pelkästään legioonia. Niitä pitkin liikkuivat ihmiset, eläimet ja tavarat sekä levisivät uudet ajatukset, uskonnot ja taudit.
Monet tiet jäivät käyttöön vielä pitkäksi aikaa Länsi-Rooman valtakunnan romahdettua vuonna 476.
Tutkimuksessa löytyikin yhteys antiikin tieverkoston ja nykyisten suurten teiden välillä. Yksi näkyvä esimerkki löytyy Espanjasta. Antiikin Via Augusta kulki Cádizista Pyreneille. Nykyisin sen reittiä seurailee osittain N-340-maantie.
Tutkijoiden mukaan roomalainen tieverkosto vaikutti liikenteeseen paikoin läpi keskiajan aina rautateiden ja nykyaikaisten maanteiden rakentamiseen asti.
Lue myös: Muinaisen roomalaisen sotilaan DNA paljasti pohjoismaisen yllätyksen
300 000 kilometriä antiikin teitä
Tutkimuksen mahdollisti Naturen Itiner-e-hanke, jossa Rooman valtakunnan tieverkostosta on koottu tähän mennessä yksityiskohtaisin digitaalinen kartta.
Aineistossa on kaikkiaan 299 171 kilometriä teitä. Kartta perustuu muun muassa arkeologisiin ja historiallisiin lähteisiin, vanhoihin ja nykyisiin topografisiin karttoihin sekä kaukokartoitukseen.
Tutkimuksen tekijät muistuttavat, ettei antiikin tieverkostoa tunneta edelleenkään täydellisesti. Aineisto antaa silti aiempaa huomattavasti tarkemman kuvan siitä, miten valtavan Rooman valtakunnan alueet olivat yhteydessä toisiinsa – ja siitä, miksi kaikki tiet eivät sittenkään vieneet Roomaan.
